Kokoomus http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132445/all Sat, 23 Jun 2018 18:53:46 +0300 fi Vihapolitikointi ja kaksien rattaiden taktiikka - Ei kanna pitkälle http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257314-vihapolitikointi-ja-kaksien-rattaiden-taktiikka-ei-kanna-pitkalle <p>Kokoomuksen puheenjohtaja valtiovarainministeri Petteri Orpo on nostanut esille kansanedustaja Veera Ruohon kokeman vihavyöryn, jota Orpo on luonnehtinut käsittämättömäksi. Tarkoituksena on ottaa asia esille myös hallituskumppaneiden kanssa.</p><p>Vihapuhe erilaisten sähköisten kommunikointiväylien kautta on valitettavaa arkea. Erityisen kiusalliseksi tämän tekee vihapuheita esittävien mahdollisuus esiintyä nimettömänä tai tekaistuilla identiteeteillä.</p><p>Emme voi hyväksyä poliitikkoihin, kuten Veera Ruohoon, kohdistuvaa vihakampanjointia.</p><p>Demokraattisen päätöksentekojärjestelmän ollessa kyseessä, samaan hengenvetoon on todettava, ettei myöskään kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuruun kohdistettava painostus, jopa suoranainen demonisointi ja saalistus, ole yhtään sen hyväksyttävämpää.</p><p>Vihapuheen osalta on kuitenkin muistettava se realiteetti, että poliitikot ovat kansalaisille esikuvia sekä hyvässä että pahassa.</p><p>Liian monta kertaa poliitikkojen harjoittama vihan lietsonta, joka tyypillisesti kohdistuu vähemmistöihin, tulkitaan joidenkin kansalaisten mielessä eräänlaisena korkeammalta tasolta annettavana oikeutuksena toistaa vihaa lietsovan poliitikon toimintamallia ja hoitaa varsinainen likainen työ.</p><p>Seuraukset tiedetään.</p><p>Poliitikot itse voivat toimia tavalla, joka tekee vihapuheesta ja -vaikuttamisesta salonkikelpoista. Tätä &ndash; poliitikkojen omaa roolia &ndash; ei voida eikä tule ohittaa, kun tarkastellaan kyseisiä ilmiöitä yhteiskunnassa, missä liiankin monta kertaa erilainen pahoinvointi altistaa ihmisen kielteisille sytykkeille.</p><p>Poliittisella järjestelmällä on peiliin katsomisen paikka.</p><p>Osana suomalaista poliittista järjestelmää myös Kokoomuksella on sama tilanne, mistä <a href="http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257261-tampereen-kaupunginvaltuustossa-ilmennyt-transfobia-hapeallista"><u>karu muistutus saatiin vastikään Tampereelta</u></a>.</p><p>Tampereen kaupunginvaltuuston suurin valtuustoryhmä (Kokoomus, Kristillisdemokraatit ja RKP) toimi viimeisimmässä valtuustokokouksessa tavalla, joka on laajalti järkyttänyt kaupunginvaltuuston jäseniä, tamperelaisia yleisemmin unohtamatta.</p><p>Tampereen kaupungin vuoden 2017 arviointikertomuksen ja tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä osa suurimman valtuustoryhmän jäsenistä järjesti näytelmän, jonka tarkoituksena oli osoittaa halveksuvia mielipiteitä transsukupuolisista. Mielipiteitä esitettiin puheenvuoroin ja huuteluin.</p><p>Osallisina näytelmässä olivat Kristillisdemokraattien valtuutettu ja kaksi Kokoomuksen valtuutettua.</p><p>Eräs kaupunginvaltuuston jäsen on todennut, että mainittujen Kokoomuksen valtuutettujen aiemman toiminnan perusteella esitetyt tasa-arvon vastaiset mielipiteet eivät tulleet yllätyksenä.</p><p>Uudistunut tasa-arvolaki kieltää sukupuolivähemmistöjen syrjinnän ja vaatii kuntia suunnitelmallisesti toimimaan myös sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoisen kohtelun varmistamiseksi. Tämä koskee sekä roolia työnantajana että julkisten palvelujen tuottajana.</p><p>Mitä transsukupuolinen työntekijä tai palveluja käyttävä henkilö ajattelevat tapahtuneesta?</p><p>Kokoomuksen puoluekokous on juuri tehnyt päätöksen toimia translain uudistamisen puolesta mutta eräiden tamperelaisten kokoomuspoliitikkojen mielestä tälle voi haistattaa pitkät kenenkään asioihin puuttumatta?</p><p>Olisi johdonmukaista, että Kokoomus kävisi perusteellisen sisäisen keskustelun vihapolitikoinnista sen omissa riveissä.</p><p>Vihapolitikoinnin harjoittamisen suhteen ei voi eikä kannata istua kaksilla rattailla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomuksen puheenjohtaja valtiovarainministeri Petteri Orpo on nostanut esille kansanedustaja Veera Ruohon kokeman vihavyöryn, jota Orpo on luonnehtinut käsittämättömäksi. Tarkoituksena on ottaa asia esille myös hallituskumppaneiden kanssa.

Vihapuhe erilaisten sähköisten kommunikointiväylien kautta on valitettavaa arkea. Erityisen kiusalliseksi tämän tekee vihapuheita esittävien mahdollisuus esiintyä nimettömänä tai tekaistuilla identiteeteillä.

Emme voi hyväksyä poliitikkoihin, kuten Veera Ruohoon, kohdistuvaa vihakampanjointia.

Demokraattisen päätöksentekojärjestelmän ollessa kyseessä, samaan hengenvetoon on todettava, ettei myöskään kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuruun kohdistettava painostus, jopa suoranainen demonisointi ja saalistus, ole yhtään sen hyväksyttävämpää.

Vihapuheen osalta on kuitenkin muistettava se realiteetti, että poliitikot ovat kansalaisille esikuvia sekä hyvässä että pahassa.

Liian monta kertaa poliitikkojen harjoittama vihan lietsonta, joka tyypillisesti kohdistuu vähemmistöihin, tulkitaan joidenkin kansalaisten mielessä eräänlaisena korkeammalta tasolta annettavana oikeutuksena toistaa vihaa lietsovan poliitikon toimintamallia ja hoitaa varsinainen likainen työ.

Seuraukset tiedetään.

Poliitikot itse voivat toimia tavalla, joka tekee vihapuheesta ja -vaikuttamisesta salonkikelpoista. Tätä – poliitikkojen omaa roolia – ei voida eikä tule ohittaa, kun tarkastellaan kyseisiä ilmiöitä yhteiskunnassa, missä liiankin monta kertaa erilainen pahoinvointi altistaa ihmisen kielteisille sytykkeille.

Poliittisella järjestelmällä on peiliin katsomisen paikka.

Osana suomalaista poliittista järjestelmää myös Kokoomuksella on sama tilanne, mistä karu muistutus saatiin vastikään Tampereelta.

Tampereen kaupunginvaltuuston suurin valtuustoryhmä (Kokoomus, Kristillisdemokraatit ja RKP) toimi viimeisimmässä valtuustokokouksessa tavalla, joka on laajalti järkyttänyt kaupunginvaltuuston jäseniä, tamperelaisia yleisemmin unohtamatta.

Tampereen kaupungin vuoden 2017 arviointikertomuksen ja tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä osa suurimman valtuustoryhmän jäsenistä järjesti näytelmän, jonka tarkoituksena oli osoittaa halveksuvia mielipiteitä transsukupuolisista. Mielipiteitä esitettiin puheenvuoroin ja huuteluin.

Osallisina näytelmässä olivat Kristillisdemokraattien valtuutettu ja kaksi Kokoomuksen valtuutettua.

Eräs kaupunginvaltuuston jäsen on todennut, että mainittujen Kokoomuksen valtuutettujen aiemman toiminnan perusteella esitetyt tasa-arvon vastaiset mielipiteet eivät tulleet yllätyksenä.

Uudistunut tasa-arvolaki kieltää sukupuolivähemmistöjen syrjinnän ja vaatii kuntia suunnitelmallisesti toimimaan myös sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoisen kohtelun varmistamiseksi. Tämä koskee sekä roolia työnantajana että julkisten palvelujen tuottajana.

Mitä transsukupuolinen työntekijä tai palveluja käyttävä henkilö ajattelevat tapahtuneesta?

Kokoomuksen puoluekokous on juuri tehnyt päätöksen toimia translain uudistamisen puolesta mutta eräiden tamperelaisten kokoomuspoliitikkojen mielestä tälle voi haistattaa pitkät kenenkään asioihin puuttumatta?

Olisi johdonmukaista, että Kokoomus kävisi perusteellisen sisäisen keskustelun vihapolitikoinnista sen omissa riveissä.

Vihapolitikoinnin harjoittamisen suhteen ei voi eikä kannata istua kaksilla rattailla.

]]>
7 http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257314-vihapolitikointi-ja-kaksien-rattaiden-taktiikka-ei-kanna-pitkalle#comments Kokoomus Tampere Transfobia Vihapuhe Sat, 23 Jun 2018 15:53:46 +0000 Vesa-Matti Louekoski http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257314-vihapolitikointi-ja-kaksien-rattaiden-taktiikka-ei-kanna-pitkalle
Tampereen kaupunginvaltuustossa ilmennyt transfobia häpeällistä http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257261-tampereen-kaupunginvaltuustossa-ilmennyt-transfobia-hapeallista <p>Kansallinen Kokoomus on vastikään tehnyt puoluekokouksessaan päätöksen omalta osaltaan edesauttaa translain kokonaisuudistusta. Linjaus ei kuitenkaan näy saavuttaneen puolueen paikallistasoa, ikävä kyllä. Tampereen kaupunginvaltuuston viimeisimmän kokouksen tapahtumat kertovat karulla tavalla siitä, että kokoomuslaisen paikallispolitiikan kasvot voivat olla pahasti &rdquo;valuvikaiset&rdquo; puolueen arvoihin nähden.</p> <p>Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Iiris Suomela (vihr) paljastaa eilen (20.6.) jakamassa Facebook -päivityksessään maanantain 18.6. valtuustokokouksen käänteitä, jotka tuntuvat epätodellisilta nykypäivän Suomessa.</p> <p>Tapahtumista ovat tyrmistyneet useiden puolueiden valtuutetut, kertoo Suomela.</p> <p>&rdquo;<em>Maanantain kaupunginvaltuustossa KD:n valtuutettu päätti kertoa transsukupuolisuuden &rdquo;ideologian&rdquo; aiheuttavan hämmennystä ja mielenterveysongelmia</em>&rdquo;, toteaa Suomela päivityksessään.</p> <p>Suomelan mukaan valtuustokokouksessa &rdquo;jouduttiin kuulemaan&rdquo; puheenvuoroja ja huutelemista, missä vähäteltiin ja loukattiin transsukupuolisia ja käytettiin jopa äärimmäisen halventavaa termiä &rdquo;valuvika&rdquo;.</p> <p>Mukana loukkaavassa välihuutelussa oli myös pari kokoomuslaista, paljastaa Suomela.</p> <p>&quot;<em>Sen verran usein ovat nuo samat pari kokoomuksen valtuutettua heitelleet tasa-arvon vastaisia välihuutoja, että itse en valitettavasti yllättynyt lainkaan. Odotan edelleen sitä päivää, kun tähän asiaan puututaan kokoomuksen valtuustoryhmän sisällä. Nyt vaikuttaa siltä, että nämä tapaukset valitettavasti sivuutetaan ja valtuutetut saavat jatkaa syrjivää ja loukkaavaa huutelua ihan rauhassa</em>&quot;, kommentoi Suomela päivitystään seuranneessa keskustelussa.</p> <p>Suomelan tavoin, lukuisat valtuutetut joutuivat puuttumaan yltyneeseen menoon.</p> <p>Koska kyse oli valtuustokokouksesta, on syytä pohtia, että mitä sellaista asiaa kaupunginvaltuustossa oli käsiteltävänä, että keskustelu saattoi kiertyä transsukupuolisuuteen?</p> <p>Valtuusto oli käsittelemässä Tampereen vuoden 2017 arviointikertomusta ja tilinpäätöstä.</p> <p>Mitä tämä kertoo? Sitä kannattaakin ihmetellä.</p> <p>Ehkä pakonomaisen käytöksen taustalla kismitti maailman terveysjärjestön (WHO) tuore päätös poistaa transsukupuolisuus tautiluokituksesta?</p> <p>Tampereella Kokoomus, Kristillisdemokraatit ja RKP muodostavat yhteisen valtuustoryhmän.</p> <p>Miten tällainen toiminta yhteisessä valtuustoryhmässä sopii RKP:lle?</p> <p>Veikkaanpa, että huonosti.</p> <p>Mitä tulee Kokoomukseen, on julkitulleet loukkaavat välihuutelut syytä perusteellisesti selvittää ja ottaa etäisyyttä sellaiseen, minkä puolue omissa linjauksissaankin selvästi tuomitsee.</p> <p>Iiris Suomelan Facebook -päivitykseen pääsee <a href="https://www.facebook.com/iirisssuomela/photos/a.305137036353319.1073741828.300395886827434/841889382678079/"><u>tästä</u></a>.</p> <hr /><p>Täydennys pe 22.6. klo 00:15:</p> <p>- Iiris Suomelan fb -kommentti huudelleista kokoomuslaisista.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansallinen Kokoomus on vastikään tehnyt puoluekokouksessaan päätöksen omalta osaltaan edesauttaa translain kokonaisuudistusta. Linjaus ei kuitenkaan näy saavuttaneen puolueen paikallistasoa, ikävä kyllä. Tampereen kaupunginvaltuuston viimeisimmän kokouksen tapahtumat kertovat karulla tavalla siitä, että kokoomuslaisen paikallispolitiikan kasvot voivat olla pahasti ”valuvikaiset” puolueen arvoihin nähden.

Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Iiris Suomela (vihr) paljastaa eilen (20.6.) jakamassa Facebook -päivityksessään maanantain 18.6. valtuustokokouksen käänteitä, jotka tuntuvat epätodellisilta nykypäivän Suomessa.

Tapahtumista ovat tyrmistyneet useiden puolueiden valtuutetut, kertoo Suomela.

Maanantain kaupunginvaltuustossa KD:n valtuutettu päätti kertoa transsukupuolisuuden ”ideologian” aiheuttavan hämmennystä ja mielenterveysongelmia”, toteaa Suomela päivityksessään.

Suomelan mukaan valtuustokokouksessa ”jouduttiin kuulemaan” puheenvuoroja ja huutelemista, missä vähäteltiin ja loukattiin transsukupuolisia ja käytettiin jopa äärimmäisen halventavaa termiä ”valuvika”.

Mukana loukkaavassa välihuutelussa oli myös pari kokoomuslaista, paljastaa Suomela.

"Sen verran usein ovat nuo samat pari kokoomuksen valtuutettua heitelleet tasa-arvon vastaisia välihuutoja, että itse en valitettavasti yllättynyt lainkaan. Odotan edelleen sitä päivää, kun tähän asiaan puututaan kokoomuksen valtuustoryhmän sisällä. Nyt vaikuttaa siltä, että nämä tapaukset valitettavasti sivuutetaan ja valtuutetut saavat jatkaa syrjivää ja loukkaavaa huutelua ihan rauhassa", kommentoi Suomela päivitystään seuranneessa keskustelussa.

Suomelan tavoin, lukuisat valtuutetut joutuivat puuttumaan yltyneeseen menoon.

Koska kyse oli valtuustokokouksesta, on syytä pohtia, että mitä sellaista asiaa kaupunginvaltuustossa oli käsiteltävänä, että keskustelu saattoi kiertyä transsukupuolisuuteen?

Valtuusto oli käsittelemässä Tampereen vuoden 2017 arviointikertomusta ja tilinpäätöstä.

Mitä tämä kertoo? Sitä kannattaakin ihmetellä.

Ehkä pakonomaisen käytöksen taustalla kismitti maailman terveysjärjestön (WHO) tuore päätös poistaa transsukupuolisuus tautiluokituksesta?

Tampereella Kokoomus, Kristillisdemokraatit ja RKP muodostavat yhteisen valtuustoryhmän.

Miten tällainen toiminta yhteisessä valtuustoryhmässä sopii RKP:lle?

Veikkaanpa, että huonosti.

Mitä tulee Kokoomukseen, on julkitulleet loukkaavat välihuutelut syytä perusteellisesti selvittää ja ottaa etäisyyttä sellaiseen, minkä puolue omissa linjauksissaankin selvästi tuomitsee.

Iiris Suomelan Facebook -päivitykseen pääsee tästä.


Täydennys pe 22.6. klo 00:15:

- Iiris Suomelan fb -kommentti huudelleista kokoomuslaisista.

]]>
53 http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257261-tampereen-kaupunginvaltuustossa-ilmennyt-transfobia-hapeallista#comments Iiris Suomela Kokoomus Kristillisdemokraatit Tampere Transfobia Thu, 21 Jun 2018 19:41:14 +0000 Vesa-Matti Louekoski http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257261-tampereen-kaupunginvaltuustossa-ilmennyt-transfobia-hapeallista
Haaveena sininen menneisyys http://sirpaaholalaurila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256997-haaveena-sininen-menneisyys <p>Kesätauon aikana aiotaan hiljaisuudessa toteuttaa työttömille uusi sanktioautomaatti. Näin vältytään julkiselta keskustelulta ja tukitaan niiden suut, jotka koettaisivat työttömiä puolustaa.<br /><br />Mitä tästä aktiivimalli kakkosesta nyt tiedämme? Ainakin, että&nbsp; työttömän tulee todistetusti hakea vähintään neljää työpaikkaa kuukaudessa.&nbsp; No, tuo nyt ei ole isokaan asia, moni työtön laittaa jo nyt useammin hakemuksia.&nbsp; Näin markkinoituna suuri osa kansaa ajattelee, ettei tuo nyt ole juttu eikä mikään. Eikä olekaan, mutta kun tarkastelee, mitä tämä pitää sisällään, huomaa, että työttömät on taas niputettu ryhmäksi, joka vain laiskuuttaan ei edes töitä hae.<br /><br />Suunnitteilla on, että&nbsp; turhien hakemusten välttämiseksi työttömän tulisi itse pitää huoli siitä, että hänellä on realistiset mahdollisuudet työllistyä hakemiinsa paikkoihin.<br /><br />Kuka tämän nyt sitten määrittelee? Tähän asti on hoettu, että on haettava töitä myös oman ammatin ulkopuolelta. Onko nyt sitten jonkun kontrolloivan henkilön mielestä työttömällä realistisia mahdollisuuksia hakea vaikka siivoojaksi, jos ei ole koulutusta tuolle alalle? Tai onko realistista hakea töihin yritykseen, jossa ei ole avoimia työpaikkoja? Tähän asti kun on hoettu, että kannattaa kysellä töitä suoraan yrityksistä. Ja miten tähän suhtautuvat yritykset? Onko niillä resursseja vastata kaikille hakijoille tai edes mielenkiintoa käsitellä hakemustulvaa, joka tämän mallin myötä väistämättä tulee?<br /><br />Työttömissä on myös niitä, jotka tarvitsevat ohjausta. Olemme THT ry:llä joutuneet opastamaan ihan peruskäyttöä te-palveluiden verkkoasioinnissa. Suunnitelmissa on, että&nbsp; työttömälle ei enää nykyiseen tapaan osoitettaisi avoimia työpaikkoja, joihin hänen olisi työttömyysturvan katkaisemisen uhalla haettava. Vastuu avointen työpaikkojen etsimisestä siirtyisi siis kokonaan työnhakijalle.<br /><br />Työllistymissuunnitelmista ei luovuttaisi, vaan se tehtäisiin vastaisuudessa aina verkkopalvelussa ja siitä huolehtii työtön itse.<br />Tämä saattaa suurelta joukolta työttömiä onnistua helposti, mutta entä tuo joukko, joka ei edes osaa käyttää verkkopalveluita. Niitäkin on. Onko hallitus suunnitellut, että ojentaa auttavan käden näille työttömille? No ei ole, vaan<br />se on keskittynyt miettimään, miten noita surkimuksia rangaistaan. Suunnitelma on, että yksi hairahdus katsotaan läpi sormien, mutta&nbsp; toisesta rikkeestä tulisi 30 päivän ja kolmannesta rikkeestä 60 päivän karenssi.<br />Neljännestä rikkeestä voisi seurata nykyisen kaltainen työssäoloehto, joka tarkoittaa sitä, että oikeus työttömyysetuuteen palautuisi vasta 12 viikon työskentelyn, palveluihin osallistumisen tai opiskelun jälkeen.<br /><br />Pitkät karenssit, joita esitetään, johtavat&nbsp; henkilökohtaisiin katastrofeihin ja toimeentulotukimenojen hallitsemattomaan kasvuun.<br /><br />Maakuntauudistuksen myötä te-toimistot lakkautetaan ja työnvälityksestä vastaavat maakunnat, jotka ostavat suurimman osan työnvälityspalveluista yksityisiltä yrityksiltä. Työttömät ovat jo nyt hyvä business välitysfirmoille ja jatkossa he joutuvat yhä enemmän pelinappuloiksi.<br /><br />Jotenkin tämä ei yllätä, kun hallitusta johtaa Sipilä, joka&nbsp; johtaa maata yrityksen tavoin. Kokoomus ja etenkin Vartiainen pääsevät myös toteuttamaan unelmaansa&nbsp; ja kehittämään laiskoille työttömille uusia sanktioita.&nbsp; Vastuuministereinä ovat kuitenkin kaikesta vaikeneva Pirkko Mattila sekä narusta vedettävä Jari Lindström. Eipä tässä voi kuin toivoa , että sininen tulevaisuus on vaalien jälkeen sininen menneisyys.<br /><br />Paljon kurjuutta nuo kuitenkin ehtivät aikaan saada. Työttömien rahallinen ahdinko on vielä pientä siihen nähden, mitä tämä kiusaaminen tekee työttömien mielenterveydelle. Tavoite pitää olla ihmisten työllistymisessä ja palveluissa, jotka auttavat heikosti työllistyviä. Nyt jätetään heitteille ne, jotka eivät syystä tai toisesta pärjää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kesätauon aikana aiotaan hiljaisuudessa toteuttaa työttömille uusi sanktioautomaatti. Näin vältytään julkiselta keskustelulta ja tukitaan niiden suut, jotka koettaisivat työttömiä puolustaa.

Mitä tästä aktiivimalli kakkosesta nyt tiedämme? Ainakin, että  työttömän tulee todistetusti hakea vähintään neljää työpaikkaa kuukaudessa.  No, tuo nyt ei ole isokaan asia, moni työtön laittaa jo nyt useammin hakemuksia.  Näin markkinoituna suuri osa kansaa ajattelee, ettei tuo nyt ole juttu eikä mikään. Eikä olekaan, mutta kun tarkastelee, mitä tämä pitää sisällään, huomaa, että työttömät on taas niputettu ryhmäksi, joka vain laiskuuttaan ei edes töitä hae.

Suunnitteilla on, että  turhien hakemusten välttämiseksi työttömän tulisi itse pitää huoli siitä, että hänellä on realistiset mahdollisuudet työllistyä hakemiinsa paikkoihin.

Kuka tämän nyt sitten määrittelee? Tähän asti on hoettu, että on haettava töitä myös oman ammatin ulkopuolelta. Onko nyt sitten jonkun kontrolloivan henkilön mielestä työttömällä realistisia mahdollisuuksia hakea vaikka siivoojaksi, jos ei ole koulutusta tuolle alalle? Tai onko realistista hakea töihin yritykseen, jossa ei ole avoimia työpaikkoja? Tähän asti kun on hoettu, että kannattaa kysellä töitä suoraan yrityksistä. Ja miten tähän suhtautuvat yritykset? Onko niillä resursseja vastata kaikille hakijoille tai edes mielenkiintoa käsitellä hakemustulvaa, joka tämän mallin myötä väistämättä tulee?

Työttömissä on myös niitä, jotka tarvitsevat ohjausta. Olemme THT ry:llä joutuneet opastamaan ihan peruskäyttöä te-palveluiden verkkoasioinnissa. Suunnitelmissa on, että  työttömälle ei enää nykyiseen tapaan osoitettaisi avoimia työpaikkoja, joihin hänen olisi työttömyysturvan katkaisemisen uhalla haettava. Vastuu avointen työpaikkojen etsimisestä siirtyisi siis kokonaan työnhakijalle.

Työllistymissuunnitelmista ei luovuttaisi, vaan se tehtäisiin vastaisuudessa aina verkkopalvelussa ja siitä huolehtii työtön itse.
Tämä saattaa suurelta joukolta työttömiä onnistua helposti, mutta entä tuo joukko, joka ei edes osaa käyttää verkkopalveluita. Niitäkin on. Onko hallitus suunnitellut, että ojentaa auttavan käden näille työttömille? No ei ole, vaan
se on keskittynyt miettimään, miten noita surkimuksia rangaistaan. Suunnitelma on, että yksi hairahdus katsotaan läpi sormien, mutta  toisesta rikkeestä tulisi 30 päivän ja kolmannesta rikkeestä 60 päivän karenssi.
Neljännestä rikkeestä voisi seurata nykyisen kaltainen työssäoloehto, joka tarkoittaa sitä, että oikeus työttömyysetuuteen palautuisi vasta 12 viikon työskentelyn, palveluihin osallistumisen tai opiskelun jälkeen.

Pitkät karenssit, joita esitetään, johtavat  henkilökohtaisiin katastrofeihin ja toimeentulotukimenojen hallitsemattomaan kasvuun.

Maakuntauudistuksen myötä te-toimistot lakkautetaan ja työnvälityksestä vastaavat maakunnat, jotka ostavat suurimman osan työnvälityspalveluista yksityisiltä yrityksiltä. Työttömät ovat jo nyt hyvä business välitysfirmoille ja jatkossa he joutuvat yhä enemmän pelinappuloiksi.

Jotenkin tämä ei yllätä, kun hallitusta johtaa Sipilä, joka  johtaa maata yrityksen tavoin. Kokoomus ja etenkin Vartiainen pääsevät myös toteuttamaan unelmaansa  ja kehittämään laiskoille työttömille uusia sanktioita.  Vastuuministereinä ovat kuitenkin kaikesta vaikeneva Pirkko Mattila sekä narusta vedettävä Jari Lindström. Eipä tässä voi kuin toivoa , että sininen tulevaisuus on vaalien jälkeen sininen menneisyys.

Paljon kurjuutta nuo kuitenkin ehtivät aikaan saada. Työttömien rahallinen ahdinko on vielä pientä siihen nähden, mitä tämä kiusaaminen tekee työttömien mielenterveydelle. Tavoite pitää olla ihmisten työllistymisessä ja palveluissa, jotka auttavat heikosti työllistyviä. Nyt jätetään heitteille ne, jotka eivät syystä tai toisesta pärjää.

]]>
0 http://sirpaaholalaurila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256997-haaveena-sininen-menneisyys#comments Aktiivimallit Jari Lindsröm Kokoomus Pirkko Mattila Siniset Sat, 16 Jun 2018 15:09:28 +0000 Sirpa Ahola-Laurila http://sirpaaholalaurila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256997-haaveena-sininen-menneisyys
SDP vahvasti matkalla hallituksen muodostajaksi http://niemimatti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256861-sdp-vahvasti-matkalla-hallituksen-muodostajaksi <p>Hesarin <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10253614">tuore gallup</a> kertoo, että SDP:stä saattaa hyvinkin tulla suurin puolue seuraavissa vaaleissa. SDP on nyt ainoa puolue, jonka kannatus on yli 20 prosentissa. Siinä on nyt muille puolueille haastetta.</p><p>Hyvä että on haastetta. Nykyisillä hallituspuolueilla lienee parhaat mahdollisuudet todellisiin tekoihin jotta kannatus nousee. Mitä he siis tekevät?</p><p>Hiljattain oli blokikirjoitus Antti Rinteestä ja eläkeläisten satasen korotuksesta. Kumpa tuo ei toteutuisi. Mutta eihän sitä tiedä miten käy jos Rinne ja SDP pääsevät hallitusta muodostamaan.</p><p>Miettikää siis tarkkaan ketä kannatatte ja ketä tulevissa vaaleissa äänestätte. En tarkoita etteikö Rinnettä saisi kannattaa, mutta vaikka kannattaakin niin Rinteen/SDP:n äänestäminen ei välttämättä ole paras vaihtoehto.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hesarin tuore gallup kertoo, että SDP:stä saattaa hyvinkin tulla suurin puolue seuraavissa vaaleissa. SDP on nyt ainoa puolue, jonka kannatus on yli 20 prosentissa. Siinä on nyt muille puolueille haastetta.

Hyvä että on haastetta. Nykyisillä hallituspuolueilla lienee parhaat mahdollisuudet todellisiin tekoihin jotta kannatus nousee. Mitä he siis tekevät?

Hiljattain oli blokikirjoitus Antti Rinteestä ja eläkeläisten satasen korotuksesta. Kumpa tuo ei toteutuisi. Mutta eihän sitä tiedä miten käy jos Rinne ja SDP pääsevät hallitusta muodostamaan.

Miettikää siis tarkkaan ketä kannatatte ja ketä tulevissa vaaleissa äänestätte. En tarkoita etteikö Rinnettä saisi kannattaa, mutta vaikka kannattaakin niin Rinteen/SDP:n äänestäminen ei välttämättä ole paras vaihtoehto.

]]>
29 http://niemimatti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256861-sdp-vahvasti-matkalla-hallituksen-muodostajaksi#comments Keskusta Kokoomus SDP Siniset Vaalivoitto Thu, 14 Jun 2018 02:54:53 +0000 Matti Niemi http://niemimatti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256861-sdp-vahvasti-matkalla-hallituksen-muodostajaksi
Kansallista Kokoomusta ja Viktor Orbánin Fidesziä yhdistää sama europuolue http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256822-kansallista-kokoomusta-ja-viktor-orbanin-fideszia-yhdistaa-sama-europuolue <p>Kansallisessa keskustelussa usein kiinnitetään kovin vähän huomiota Euroopan parlamenttiin. Instituutioon, jonka toimintaan meillä tavallisilla tallaajillakin on yllättävän paljon sananvaltaa. Välinpitämättömyydestä oivana esimerkkinä toimii säännönmukaisesti <a href="https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_674,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-7261762.jpg">neljäänkymmeneen prosenttiin</a> jäävä äänestysaktiivisuus eurovaaleissa.</p><p>Mikäli mahdollista, vieläkin pienemmälle huomiolle jäävät Euroopan parlamentissa toimivat ylikansalliset europuolueet, joiden jäseniä kansalliset poliittiset puolueet ovat. Europarlamenttiin äänestetyt edustajat eivät siis suinkaan edusta kansallisia puolueitaan eurotasolla, vaan ovat osa kansallisrajat ylittäviä poliittisia ryhmiä. Tietyissä tapauksissa erot europuolueiden sisällä voivat olla suuriakin.</p><p>Kenties räikeimpiä epäsuhtia kansallisen ja kansainvälisen puolueen ideologioissa löytyy Kansallisen Kokoomuksen suunnalta. Kokoomus on keskustaoikeistolaisen Euroopan kansanpuolueen (European people&#39;s party, EPP) jäsen, joka puolestaan on kirjoitushetkellä Parlamentin runsaslukuisin keskustaoikeistolainen ryhmä. Moinen status tarkoittaa, että EPP pitää lankoja käsissään esimerkiksi Euroopan Komission (vastaa osapuilleen hallitusta) nimityksen suhteen, joka Euroopan parlamentin valtaoikeuksien piiriin kuuluu.</p><p>Euroopan Kansanpuolueen jäsenpuolueena niin ikään toimii negatiivista julkisuutta sekä kritiikkiä herättänyt unkarilainen Fidesz-puolue, jonka itsevaltaisena johtajana toimii Viktor Orbán, Unkarin pääministeri. Unkari on vapauden ja demokratian tilaa kartoittavien indeksien, kuten yhdysvaltalaisen <a href="https://freedomhouse.org/report/freedom-world/2018/hungary">Freedom Housen</a> ja brittiläisen <a href="https://infographics.economist.com/2018/DemocracyIndex/">Economist Intelligence Unit Democracy Indexin</a>, mittareilla liikkunut viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana poispäin vapaasta länsimaisesta demokratiamallista. Erityisesti on kiinnitetty huomiota poliittisen opposition sekä kansalaisyhteiskunnallisten ryhmien toiminnan vaikeutumiseen, sekä vaalijärjestelmän muokkaamiseen itselle suotuisampaan suuntaan.</p><p>Kokoomuksen <a href="https://drive.google.com/drive/u/0/folders/0B-eIp__V7TFDTDgwajlKRWtuSEk">periaateohjelmassa vuodelta 2018</a> kirjoitetaan seuraavasti:<em> Kokoomus ja sen aate ovat osa demokraattisten maiden keskustaoikeistolaisten puolueiden muodostamaa yhteisöä. Se jakaa samat yhteiset vapauden ja demokratian arvot ja haluaa niiden pohjalta tehdä työtä ihmisten, yhteiskuntien ja ympäristön hyväksi. - - Tämän toteuttamiseen länsimainen yhteiskuntamalli tarjoaa parhaat historian saatossa kehittyneet puitteet. Niistä tärkeimmät ovat oikeusvaltio, demokratia ja markkinatalous sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Kokoomus on aatteessaan ja kaikessa politiikassaan sitoutunut länsimaisten arvojen ylläpitoon ja edistämiseen.</em><em> </em>(Kokoomus 2018, 1-2)<em>.</em></p><p>Kokoomuksen europuolueeseen, EPP:hen, kuuluu siis aineksia, jotka ovat toimineet viimeisen vuosikymmenen aikana merkittävissä määrin Kokoomuksen periaatteita vastaan. Toimimattomuus asianlaidan suhteen kertoo ennen kaikkea siitä, ettei aihetta nähdä tarpeeksi vakavaksi saavutetun vaikutusvallan rinnalla liikkeiden tekemiseksi mihinkään suuntaan. Kyynisempi kutsuisi periaatteidensa myymiseksi.</p><p>Tähän varmasti vaikuttaa osaltaan, ettei europuolueista kansallisessa mediassa tai yhteiskunnallisessa keskustelussa puhuta juurikaan; Kokoomuksen ja Fideszin kuuluminen samaan poliittiseen euroryhmään ei yksinkertaisesti ole monenkaan kansalaisen tiedossa. Uhriksi joutuu joka tapauksessa äänestäjä.</p><p>---</p><p>Yksi harvoista Euroopan Unionin toimintaan keskittyvistä uutistoimistoista, <a href="https://www.euractiv.com/about-euractiv/abouteuractiv/">Euractiv</a>, kirjoitti hiljattain Puolan Laki ja Oikeus -puolueen (PiS) <a href="https://www.euractiv.com/section/central-europe/news/polish-pis-party-considers-joining-the-epp/">harkitsevan liittymistä Euroopan kansanpuolueeseen</a> ensi vuoden eurovaalien jälkeen. Liittymisneuvotteluiden taustalla on Iso-Britannian kitkuttelevasti etenevä ero Euroopan Unionista, jonka myötä Laki ja Oikeus -puolueen nykyinen euroskeptinen ja keskustaoikeistolainen europuolue ECR (Euroopan konservatiivit ja reformistit) menettäisi Iso-Britannian Konservatiivipuolueen ja kutistaisi ryhmän käytännössä olemattomiin.</p><p>Niin ikään Puolassa hallitusvastuussa toimiva PiS on kohdannut jokseenkin ankaraa kritiikkiä unionilta, Yhdysvalloilta ja yksityisiltä tarkkailijoilta sen pyrkiessä heikentämään erityisesti oikeuslaitoksen itsenäisyyttä politiikasta. Samaiset <a href="https://freedomhouse.org/report/freedom-world/2018/poland">Freedom House</a> ja <a href="https://infographics.economist.com/2018/DemocracyIndex/">Economist Intelligence Unit Democracy Index </a>niin ikään katsovat demokraattisen ja vapaan toiminnan edellytyksien heikentyneen ja olevan vaarassa myös Puolassa.</p><p>Laki ja Oikeus -puolueen liittymistä EPP:hen on kaikista äänekkäimmin kannattanut hieman vähemmän yllättäen juuri Unkarin Fidesz. Euroopan parlamentin isoimpaan europuolueeseen kuuluminen on antanut sille tuulensuojaa länsimaisen ja demokraattisen oikeusvaltion purkamisen synnyttämältä kritiikiltä, ja jäsenyys varmasti toimis samoin myös Laki ja Oikeus -puolueen osalta.</p><p>Euroopan kansanpuolueen jäsenenä toimii kirjoitushetkellä myös Laki ja Oikeus -puolueen kansallinen poliittinen päävastustaja ja vastavoima, puolalainen Kansalaisfoorumi-puolue. Kansalaisfoorumi on ilmoittanut jättävänsä EPP:n mikäli PiS hyväksytään jäseneksi, sillä se ei katso kykenevänsä toimimaan samassa poliittisessa ryhmässä tämän kanssa.</p><p>Kokoomuksen ohella EPP:n kivijalkana toimii Angela Merkelin Kristillisdemokraattinen Unioni. Nähtäväksi jää, ovatko mainitut puolueet valmiit hyväksymään joukkoonsa lisää omien puolueohjelmiensa ja julkilausuttujen ideologioidensa vastaisia poliittisia voimia. Ainakin toistaiseksi EPP:n johtaja Manfred Weber on rauhoitellut eroamisella uhkaajia sanomalla, ettei PiS:n liittyminen ole agendalla.</p><p>Keväällä koittavien eurovaalien myötä äänestäjien on joka tapauksessa hyvä muistaa, että oma annettu ääni ei välttämättä mene äänestetyn ehdokkaan kansallisen puolueen ajamille arvoille. Pahimmassa tapauksessa se edistää kyseisiä arvoja brutaalisti rikkovan puolueen etua.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansallisessa keskustelussa usein kiinnitetään kovin vähän huomiota Euroopan parlamenttiin. Instituutioon, jonka toimintaan meillä tavallisilla tallaajillakin on yllättävän paljon sananvaltaa. Välinpitämättömyydestä oivana esimerkkinä toimii säännönmukaisesti neljäänkymmeneen prosenttiin jäävä äänestysaktiivisuus eurovaaleissa.

Mikäli mahdollista, vieläkin pienemmälle huomiolle jäävät Euroopan parlamentissa toimivat ylikansalliset europuolueet, joiden jäseniä kansalliset poliittiset puolueet ovat. Europarlamenttiin äänestetyt edustajat eivät siis suinkaan edusta kansallisia puolueitaan eurotasolla, vaan ovat osa kansallisrajat ylittäviä poliittisia ryhmiä. Tietyissä tapauksissa erot europuolueiden sisällä voivat olla suuriakin.

Kenties räikeimpiä epäsuhtia kansallisen ja kansainvälisen puolueen ideologioissa löytyy Kansallisen Kokoomuksen suunnalta. Kokoomus on keskustaoikeistolaisen Euroopan kansanpuolueen (European people's party, EPP) jäsen, joka puolestaan on kirjoitushetkellä Parlamentin runsaslukuisin keskustaoikeistolainen ryhmä. Moinen status tarkoittaa, että EPP pitää lankoja käsissään esimerkiksi Euroopan Komission (vastaa osapuilleen hallitusta) nimityksen suhteen, joka Euroopan parlamentin valtaoikeuksien piiriin kuuluu.

Euroopan Kansanpuolueen jäsenpuolueena niin ikään toimii negatiivista julkisuutta sekä kritiikkiä herättänyt unkarilainen Fidesz-puolue, jonka itsevaltaisena johtajana toimii Viktor Orbán, Unkarin pääministeri. Unkari on vapauden ja demokratian tilaa kartoittavien indeksien, kuten yhdysvaltalaisen Freedom Housen ja brittiläisen Economist Intelligence Unit Democracy Indexin, mittareilla liikkunut viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana poispäin vapaasta länsimaisesta demokratiamallista. Erityisesti on kiinnitetty huomiota poliittisen opposition sekä kansalaisyhteiskunnallisten ryhmien toiminnan vaikeutumiseen, sekä vaalijärjestelmän muokkaamiseen itselle suotuisampaan suuntaan.

Kokoomuksen periaateohjelmassa vuodelta 2018 kirjoitetaan seuraavasti: Kokoomus ja sen aate ovat osa demokraattisten maiden keskustaoikeistolaisten puolueiden muodostamaa yhteisöä. Se jakaa samat yhteiset vapauden ja demokratian arvot ja haluaa niiden pohjalta tehdä työtä ihmisten, yhteiskuntien ja ympäristön hyväksi. - - Tämän toteuttamiseen länsimainen yhteiskuntamalli tarjoaa parhaat historian saatossa kehittyneet puitteet. Niistä tärkeimmät ovat oikeusvaltio, demokratia ja markkinatalous sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Kokoomus on aatteessaan ja kaikessa politiikassaan sitoutunut länsimaisten arvojen ylläpitoon ja edistämiseen. (Kokoomus 2018, 1-2).

Kokoomuksen europuolueeseen, EPP:hen, kuuluu siis aineksia, jotka ovat toimineet viimeisen vuosikymmenen aikana merkittävissä määrin Kokoomuksen periaatteita vastaan. Toimimattomuus asianlaidan suhteen kertoo ennen kaikkea siitä, ettei aihetta nähdä tarpeeksi vakavaksi saavutetun vaikutusvallan rinnalla liikkeiden tekemiseksi mihinkään suuntaan. Kyynisempi kutsuisi periaatteidensa myymiseksi.

Tähän varmasti vaikuttaa osaltaan, ettei europuolueista kansallisessa mediassa tai yhteiskunnallisessa keskustelussa puhuta juurikaan; Kokoomuksen ja Fideszin kuuluminen samaan poliittiseen euroryhmään ei yksinkertaisesti ole monenkaan kansalaisen tiedossa. Uhriksi joutuu joka tapauksessa äänestäjä.

---

Yksi harvoista Euroopan Unionin toimintaan keskittyvistä uutistoimistoista, Euractiv, kirjoitti hiljattain Puolan Laki ja Oikeus -puolueen (PiS) harkitsevan liittymistä Euroopan kansanpuolueeseen ensi vuoden eurovaalien jälkeen. Liittymisneuvotteluiden taustalla on Iso-Britannian kitkuttelevasti etenevä ero Euroopan Unionista, jonka myötä Laki ja Oikeus -puolueen nykyinen euroskeptinen ja keskustaoikeistolainen europuolue ECR (Euroopan konservatiivit ja reformistit) menettäisi Iso-Britannian Konservatiivipuolueen ja kutistaisi ryhmän käytännössä olemattomiin.

Niin ikään Puolassa hallitusvastuussa toimiva PiS on kohdannut jokseenkin ankaraa kritiikkiä unionilta, Yhdysvalloilta ja yksityisiltä tarkkailijoilta sen pyrkiessä heikentämään erityisesti oikeuslaitoksen itsenäisyyttä politiikasta. Samaiset Freedom House ja Economist Intelligence Unit Democracy Index niin ikään katsovat demokraattisen ja vapaan toiminnan edellytyksien heikentyneen ja olevan vaarassa myös Puolassa.

Laki ja Oikeus -puolueen liittymistä EPP:hen on kaikista äänekkäimmin kannattanut hieman vähemmän yllättäen juuri Unkarin Fidesz. Euroopan parlamentin isoimpaan europuolueeseen kuuluminen on antanut sille tuulensuojaa länsimaisen ja demokraattisen oikeusvaltion purkamisen synnyttämältä kritiikiltä, ja jäsenyys varmasti toimis samoin myös Laki ja Oikeus -puolueen osalta.

Euroopan kansanpuolueen jäsenenä toimii kirjoitushetkellä myös Laki ja Oikeus -puolueen kansallinen poliittinen päävastustaja ja vastavoima, puolalainen Kansalaisfoorumi-puolue. Kansalaisfoorumi on ilmoittanut jättävänsä EPP:n mikäli PiS hyväksytään jäseneksi, sillä se ei katso kykenevänsä toimimaan samassa poliittisessa ryhmässä tämän kanssa.

Kokoomuksen ohella EPP:n kivijalkana toimii Angela Merkelin Kristillisdemokraattinen Unioni. Nähtäväksi jää, ovatko mainitut puolueet valmiit hyväksymään joukkoonsa lisää omien puolueohjelmiensa ja julkilausuttujen ideologioidensa vastaisia poliittisia voimia. Ainakin toistaiseksi EPP:n johtaja Manfred Weber on rauhoitellut eroamisella uhkaajia sanomalla, ettei PiS:n liittyminen ole agendalla.

Keväällä koittavien eurovaalien myötä äänestäjien on joka tapauksessa hyvä muistaa, että oma annettu ääni ei välttämättä mene äänestetyn ehdokkaan kansallisen puolueen ajamille arvoille. Pahimmassa tapauksessa se edistää kyseisiä arvoja brutaalisti rikkovan puolueen etua.

]]>
13 http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256822-kansallista-kokoomusta-ja-viktor-orbanin-fideszia-yhdistaa-sama-europuolue#comments Euroopan parlamentti Euroopan unioni Kokoomus Puola Unkari Wed, 13 Jun 2018 10:02:27 +0000 Julius Lehtinen http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256822-kansallista-kokoomusta-ja-viktor-orbanin-fideszia-yhdistaa-sama-europuolue
Tänään 13.6. kansanvallan häpeäpäivä... http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256814-tanaan-136-kansanvallan-hapeapaiva <p>Eduskunnan kirjaston takahuoneessa avasin Perussuomalaisten 37 hengen eduskuntaryhmän ylimääräisen kokouksen tasan vuosi sitten 13.6.2017 klo 13.&nbsp; Paikalla vain 15 edustajaa. Missä muut? Ihmettelimme ja odotimme. Ei päätösvaltaa.</p><p>Pian sisään marssi 20 edustajan joukko. Jokainen iski pöydälle eteeni A4:n. &quot;Eroan ryhmästä&quot;, lausui jokainen ponnekkaasti.</p><p>Suunnitelma oli tehty edellisinä päivinä. Juonessa mukana jopa valtakunnan ylin poliittinen johto. Näin se meni.</p><p>Kokouksessa kirjautin eronneet pöytäkirjaan ja totesin kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.</p><p>Vajaan&nbsp;15 sekunnin ajan pohdin mielessäni, mitä teen. Selväksi tuli, että en eroa ryhmästä, johon äänestäjät olivat minut vaaleissa valinneet. Petturiksi kesken vaalikauden en ala. &nbsp;</p><p>Seuraavaksi ilmoitin, että en jatka ryhmän puheenjohtajana. Vain 40 päivää aiemmin olin selvin numeroin tullut siihen valituksi.&nbsp; Värikäs ja vauhdikas ryhmäjohtajuus päättyi. Miksi?</p><p>Ryhmän puheenjohtajan selän takana oli käyty rumaa ja ala-arvoista peliä. En pettynyt siihen, että minua ei ollut kysytty loikkarien joukkoon, vaan siksi, että ryhmä oli tuhottu ryhmän johtajalle kertomatta. Jopa pääministeri oli soittanut minulle edellisenä päivänä klo 16.43, mutta ei kertonut, mitä olivat johtamalleni ryhmälle tekemässä.&nbsp;</p><p>Luottamus romahti moneen suuntaan.</p><p>Illan suussa oli lentonäytös ja ennen kuulumaton poliittinen teatteriesitys.</p><p>Oleellinen muutos hallituspohjassa ei merkinnyt mitään. Kolmijalkaisen hallituksen yksi jalka oli katkennut tyngäksi. Sillä jatkoivat horjuen.&nbsp; Kansa oli ihmeissään. Kansanvalta kadoksissa. Laillisuuden rajoilla edettiin.</p><p>Jyväskylässä valittu uusikaan puoluejohto ei ollut puhdas ja täydellinen. Puutteita ei meistä kenestäkään puutu. Demokratiaa parempaa mallia ei ole keksitty. Puoluekokouksissakin se toimii. Perussuomalaisilla jopa paremmin kuin muilla. Jäsenet päättävät suoraan. Valitsevat myös johtajansa. Näin tapahtui Jyväskylässäkin 10.6.2017. Kukaan ei ole osoittanut yhtään todistetta vilpistä tai kaappauksesta. Ei kukaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Mitä sanoisin hallituspuolueista nyt?&nbsp;</p><p>Kokoomuksen ylimielisyys ja muiden yläpuolelle asettuminen ei yllättänyt.&nbsp; Karhealla kansan äänellä puhuva ja sen syvien rivien etuja ajava puolue saastuttaa.&nbsp;&nbsp;Porvarien rinnalla väärä viiteryhmä, kuten nykyisin puolueitakin luonnehditaan.</p><p>Mutta Keskusta. Se hämmästyttää. Tyrmistyttää. Odotin entiseltä maalaiskansan liikkeeltä arvokasta ja avointa käytöstä. Demokratian&nbsp;kunnioittamista. &nbsp;Ex-kunniapuheenjohtaja on luokitellut nyt jo entisen puolueensa &quot;cityliberaalien&quot; valtaamaksi. Ei liene täysin väärässä. Suvaitsevaisuus ja liberaalius ovat nykyaikaa. Siihen ei vain aina sisälly suvaitsevaisuutta.</p><p>Kolmas hallituspuolue elää omaa niukkaa elämäänsä vaaleja peläten. Elintila on ahdas. Muutkin voimavarat ohuet. Kansa päättää kohtalon. Hyvä niin.</p><p>Tämä 13.6. voitaisiin julistaa kansanvallan häpeäpäiväksi.&nbsp; Kunnioitettu valtiomies Kalevi Sorsa lanseerasi vuonna 1992 aloitetun kansanvallan päivän vieton.&nbsp; Kansanvaltaa valitettavasti meillä on enää ohuesti. Vuosi sitten se koki uuden romahduksen.</p><p>&nbsp;</p><p>Lopuksi.</p><p>Vuosi sitten petyin. En omaan kohteluuni. Muiden menettelyihin. En ole katkera. Olen saanut valtavasti valtakunnan politiikassa 30 vuoden aikana. Olen syvästi&nbsp;kiitollinen. Jatkuu.</p><p>Timo Soini kysyi minulta kevään 2015 hallitusneuvottelujen aikana, minkälaisiin tehtäviin olisin käytettävissä. Vastaisin, että en puhemieheksi enkä ministeriksi. Edustaminen ei kiinnosta yhtään. Vaikean ajan ministeriydestä tarpeeksi kokemusta.&nbsp; Nuorempien aika.&nbsp;Olen mieluummin ryhmän &quot;kokemusasiantuntija&quot; pitkän urani ja korkean ikäni&nbsp;perusteella. Näin vastasin.</p><p>Jossakin jutussa ja kirjassa on&nbsp;väitetty minun &quot;vehkeilleen&quot; kesällä 2016&nbsp;täällä kirjoittamassani blogikirjoituksessa. Arvelin tuolloin, että Timo Soini luopuu lähiaikoina puheenjohtajuudesta. Pohdiskelin seuraajaehdokkaita. Mainitsin useita nimiä. Myönteisesti ja tasavertaisesti. Se ei ollut &quot;vehkeilyä&quot;, vaan normaalia spekulointia. Joten se siitä.</p><p>&nbsp;</p><p>Elämä on peräti mielenkiintoista. Poliitikon elämä on joskus enemmän kuin mihin superlatiivit yltävät.&nbsp;</p><p>Kiitos!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Eduskunnan kirjaston takahuoneessa avasin Perussuomalaisten 37 hengen eduskuntaryhmän ylimääräisen kokouksen tasan vuosi sitten 13.6.2017 klo 13.  Paikalla vain 15 edustajaa. Missä muut? Ihmettelimme ja odotimme. Ei päätösvaltaa.

Pian sisään marssi 20 edustajan joukko. Jokainen iski pöydälle eteeni A4:n. "Eroan ryhmästä", lausui jokainen ponnekkaasti.

Suunnitelma oli tehty edellisinä päivinä. Juonessa mukana jopa valtakunnan ylin poliittinen johto. Näin se meni.

Kokouksessa kirjautin eronneet pöytäkirjaan ja totesin kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Vajaan 15 sekunnin ajan pohdin mielessäni, mitä teen. Selväksi tuli, että en eroa ryhmästä, johon äänestäjät olivat minut vaaleissa valinneet. Petturiksi kesken vaalikauden en ala.  

Seuraavaksi ilmoitin, että en jatka ryhmän puheenjohtajana. Vain 40 päivää aiemmin olin selvin numeroin tullut siihen valituksi.  Värikäs ja vauhdikas ryhmäjohtajuus päättyi. Miksi?

Ryhmän puheenjohtajan selän takana oli käyty rumaa ja ala-arvoista peliä. En pettynyt siihen, että minua ei ollut kysytty loikkarien joukkoon, vaan siksi, että ryhmä oli tuhottu ryhmän johtajalle kertomatta. Jopa pääministeri oli soittanut minulle edellisenä päivänä klo 16.43, mutta ei kertonut, mitä olivat johtamalleni ryhmälle tekemässä. 

Luottamus romahti moneen suuntaan.

Illan suussa oli lentonäytös ja ennen kuulumaton poliittinen teatteriesitys.

Oleellinen muutos hallituspohjassa ei merkinnyt mitään. Kolmijalkaisen hallituksen yksi jalka oli katkennut tyngäksi. Sillä jatkoivat horjuen.  Kansa oli ihmeissään. Kansanvalta kadoksissa. Laillisuuden rajoilla edettiin.

Jyväskylässä valittu uusikaan puoluejohto ei ollut puhdas ja täydellinen. Puutteita ei meistä kenestäkään puutu. Demokratiaa parempaa mallia ei ole keksitty. Puoluekokouksissakin se toimii. Perussuomalaisilla jopa paremmin kuin muilla. Jäsenet päättävät suoraan. Valitsevat myös johtajansa. Näin tapahtui Jyväskylässäkin 10.6.2017. Kukaan ei ole osoittanut yhtään todistetta vilpistä tai kaappauksesta. Ei kukaan.

 

Mitä sanoisin hallituspuolueista nyt? 

Kokoomuksen ylimielisyys ja muiden yläpuolelle asettuminen ei yllättänyt.  Karhealla kansan äänellä puhuva ja sen syvien rivien etuja ajava puolue saastuttaa.  Porvarien rinnalla väärä viiteryhmä, kuten nykyisin puolueitakin luonnehditaan.

Mutta Keskusta. Se hämmästyttää. Tyrmistyttää. Odotin entiseltä maalaiskansan liikkeeltä arvokasta ja avointa käytöstä. Demokratian kunnioittamista.  Ex-kunniapuheenjohtaja on luokitellut nyt jo entisen puolueensa "cityliberaalien" valtaamaksi. Ei liene täysin väärässä. Suvaitsevaisuus ja liberaalius ovat nykyaikaa. Siihen ei vain aina sisälly suvaitsevaisuutta.

Kolmas hallituspuolue elää omaa niukkaa elämäänsä vaaleja peläten. Elintila on ahdas. Muutkin voimavarat ohuet. Kansa päättää kohtalon. Hyvä niin.

Tämä 13.6. voitaisiin julistaa kansanvallan häpeäpäiväksi.  Kunnioitettu valtiomies Kalevi Sorsa lanseerasi vuonna 1992 aloitetun kansanvallan päivän vieton.  Kansanvaltaa valitettavasti meillä on enää ohuesti. Vuosi sitten se koki uuden romahduksen.

 

Lopuksi.

Vuosi sitten petyin. En omaan kohteluuni. Muiden menettelyihin. En ole katkera. Olen saanut valtavasti valtakunnan politiikassa 30 vuoden aikana. Olen syvästi kiitollinen. Jatkuu.

Timo Soini kysyi minulta kevään 2015 hallitusneuvottelujen aikana, minkälaisiin tehtäviin olisin käytettävissä. Vastaisin, että en puhemieheksi enkä ministeriksi. Edustaminen ei kiinnosta yhtään. Vaikean ajan ministeriydestä tarpeeksi kokemusta.  Nuorempien aika. Olen mieluummin ryhmän "kokemusasiantuntija" pitkän urani ja korkean ikäni perusteella. Näin vastasin.

Jossakin jutussa ja kirjassa on väitetty minun "vehkeilleen" kesällä 2016 täällä kirjoittamassani blogikirjoituksessa. Arvelin tuolloin, että Timo Soini luopuu lähiaikoina puheenjohtajuudesta. Pohdiskelin seuraajaehdokkaita. Mainitsin useita nimiä. Myönteisesti ja tasavertaisesti. Se ei ollut "vehkeilyä", vaan normaalia spekulointia. Joten se siitä.

 

Elämä on peräti mielenkiintoista. Poliitikon elämä on joskus enemmän kuin mihin superlatiivit yltävät. 

Kiitos!

 

 

 

 

 

 

]]>
53 http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256814-tanaan-136-kansanvallan-hapeapaiva#comments Kotimaa Kansanvalta Keskusta Kokoomus Perussuomalaiset Wed, 13 Jun 2018 07:49:10 +0000 Toimi Kankaanniemi http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256814-tanaan-136-kansanvallan-hapeapaiva
Näkökulma: Oletteko te täysi pässinpää, ministeri Orpo? http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256747-nakokulma-oletteko-te-taysi-passinpaa-ministeri-orpo <p><em>&quot;Velkapelot nousevat euroalueen ainoan Pohjoismaisen jäsenen puolesta.&nbsp;</em><em>Kansakunta, joka taisteli Saksan kanssa käsi kädekkäin leikkauspolitiikan puolesta eurooppalaisen velkakriisin aikaan, on kaiken aikaa enemmän ja enemmän huolissaan sen omasta velkataakasta.&quot;</em></p><p>Näin <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2018-06-10/debt-fears-are-mounting-for-the-euro-zone-s-only-nordic-member">kirjoittaa</a> amerikkalainen talouslehti Bloomberg.&nbsp;</p><p>Suomen valtiovarainministeri <strong>Petteri Orpon</strong> suulla.</p><p>Mitäköhän ihmettä minä taas luin?</p><p>Tuo on kieltämättä todella poikkeuksellinen veto valtiovarainministeriltämme käydä amerikkalaisessa talouslehdessä huutelemassa siitä, miten me emme välttämättä pysty enää maksamaan velkojamme 2020-luvulla ja velkakriisi uhkaa ihan kohta.</p><p>Tällä tavoinhan se luottamus kasvaa ja markkinat hymyilevät.</p><p>Pahus. Tai ei sittenkään. Eihän se nyt noin toimi.</p><p>Niin ja mitkä syyt Orpolla olikaan!</p><p>&mdash; 2020-luvulla kun väestö ikääntyy ja me korvaamme Horneteista koostuvan hävittäjälaivastomme, velan maksamisesta voi tulla mahdotonta ilman erittäin vahvaa kasvua ja korkeaa työllisyysastetta. Suomi voi olla jopa uuden velan tarpeessa, kun ikääntymisen pahimmat kustannukset tulevat maksettaviksi, Orpo toteaa lehdelle.</p><p>Hän tosin unohtaa että nuorimmatkin suurten ikäluokkien edustajista täyttävät tänä vuonna 68 vuotta. Todennäköisesti heidän jalkansa ovat olleet tukevasti eläkkeen puolella jo hyvän aikaa.</p><p>Orpo mainitsee yhdeksi riskitekijäksi myös lähitulevaisuudessa tehtävät, miljardien eurojen arvoiset hävittäjäkaupat, joista hän on muuten itse ollut nykyisessä hallituksessa päättämässä.</p><p>Minkä vuoksi hävittäjät ostetaan velkarahalla, jos niihin ei kerran selvästikään ole varaa?</p><p>Ei saa unohtaa myöskään sitä, että Suomen valtionvelka on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, joka lisää entisestään huolta tulevaisuudesta. Orpo varoittaakin, että talouskasvun elpyminen voi olla pian ohi.</p><p>&mdash; Olen opiskellut riittävästi taloustiedettä tietääkseni, että jossakin vaiheessa tulee taantuma. Suomi pääsi globaaliin nousukauteen mukaan niin myöhään, että on riskinä, että kasvu jää lyhytaikaiseksi, hän toteaa.</p><p>Orpo ei mainitse sanallakaan taustoja siihen, minkä vuoksi valtionvelka on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Suomen valtionvelkahan lähti järkyttävään kasvuun vasta vuonna 2009, kun tuolloinen pääministeri <strong>Matti Vanhanen</strong> (kesk.) ja kokoomuksen oma poika <strong>Jyrki Katainen</strong> (kok.) elivät yli varojensa.</p><p>Todellinen huipputahti saavutettiin vuonna 2011, kun nykyisestä komissaari Kataisesta itsestään tuli pääministeri ja valtiovarainministeriön ruoriin hyppäsi sosialidemokraattien silloinen puheenjohtaja <strong>Jutta Urpilainen</strong>. Laskelmien mukaan pelkästään Kataisen aikana otettiin yhteensä 47 miljardia euroa lisää velkaa.</p><p>Tällä tavoinko te luulette investointien ja pääoman virtaavan kotimaahamme, ministeri Orpo?</p><p>Pelottelemalla sijoittajia mahdollisella velkakriisillä yhdessä maailman arvostetuimmassa talouslehdessä?</p><p>Oletteko te täysi pässinpää?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Velkapelot nousevat euroalueen ainoan Pohjoismaisen jäsenen puolesta. Kansakunta, joka taisteli Saksan kanssa käsi kädekkäin leikkauspolitiikan puolesta eurooppalaisen velkakriisin aikaan, on kaiken aikaa enemmän ja enemmän huolissaan sen omasta velkataakasta."

Näin kirjoittaa amerikkalainen talouslehti Bloomberg. 

Suomen valtiovarainministeri Petteri Orpon suulla.

Mitäköhän ihmettä minä taas luin?

Tuo on kieltämättä todella poikkeuksellinen veto valtiovarainministeriltämme käydä amerikkalaisessa talouslehdessä huutelemassa siitä, miten me emme välttämättä pysty enää maksamaan velkojamme 2020-luvulla ja velkakriisi uhkaa ihan kohta.

Tällä tavoinhan se luottamus kasvaa ja markkinat hymyilevät.

Pahus. Tai ei sittenkään. Eihän se nyt noin toimi.

Niin ja mitkä syyt Orpolla olikaan!

— 2020-luvulla kun väestö ikääntyy ja me korvaamme Horneteista koostuvan hävittäjälaivastomme, velan maksamisesta voi tulla mahdotonta ilman erittäin vahvaa kasvua ja korkeaa työllisyysastetta. Suomi voi olla jopa uuden velan tarpeessa, kun ikääntymisen pahimmat kustannukset tulevat maksettaviksi, Orpo toteaa lehdelle.

Hän tosin unohtaa että nuorimmatkin suurten ikäluokkien edustajista täyttävät tänä vuonna 68 vuotta. Todennäköisesti heidän jalkansa ovat olleet tukevasti eläkkeen puolella jo hyvän aikaa.

Orpo mainitsee yhdeksi riskitekijäksi myös lähitulevaisuudessa tehtävät, miljardien eurojen arvoiset hävittäjäkaupat, joista hän on muuten itse ollut nykyisessä hallituksessa päättämässä.

Minkä vuoksi hävittäjät ostetaan velkarahalla, jos niihin ei kerran selvästikään ole varaa?

Ei saa unohtaa myöskään sitä, että Suomen valtionvelka on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, joka lisää entisestään huolta tulevaisuudesta. Orpo varoittaakin, että talouskasvun elpyminen voi olla pian ohi.

— Olen opiskellut riittävästi taloustiedettä tietääkseni, että jossakin vaiheessa tulee taantuma. Suomi pääsi globaaliin nousukauteen mukaan niin myöhään, että on riskinä, että kasvu jää lyhytaikaiseksi, hän toteaa.

Orpo ei mainitse sanallakaan taustoja siihen, minkä vuoksi valtionvelka on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Suomen valtionvelkahan lähti järkyttävään kasvuun vasta vuonna 2009, kun tuolloinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ja kokoomuksen oma poika Jyrki Katainen (kok.) elivät yli varojensa.

Todellinen huipputahti saavutettiin vuonna 2011, kun nykyisestä komissaari Kataisesta itsestään tuli pääministeri ja valtiovarainministeriön ruoriin hyppäsi sosialidemokraattien silloinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen. Laskelmien mukaan pelkästään Kataisen aikana otettiin yhteensä 47 miljardia euroa lisää velkaa.

Tällä tavoinko te luulette investointien ja pääoman virtaavan kotimaahamme, ministeri Orpo?

Pelottelemalla sijoittajia mahdollisella velkakriisillä yhdessä maailman arvostetuimmassa talouslehdessä?

Oletteko te täysi pässinpää?

]]>
49 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256747-nakokulma-oletteko-te-taysi-passinpaa-ministeri-orpo#comments Bloomberg Jyrki Katainen Kokoomus Petteri Orpo Suomen valtionvelka Tue, 12 Jun 2018 06:34:09 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256747-nakokulma-oletteko-te-taysi-passinpaa-ministeri-orpo
Kun puoluekokousten liehuvat liput ovat taas hetken naftaliinissa http://olli-pekkasalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256732-kun-puoluekokousten-liehuvat-liput-ovat-taas-hetken-naftaliinissa <p>Keskustan ja Kokoomuksen puoluekokoukset on pidetty. Mitä jäi kokouksista käteen? Vähän villoja.&nbsp;</p><p>Keskustan kokouksen osalta ei odotettukaan merkittäviä ulostuloja. Kokoomuksen osalta ennakoin edellisessä puheenvuorossa, että Orpon ja Vapaavuoren välinen &quot;otatus&quot; oli ennakkoon sovittu, aikataulutusta myöten.&nbsp; Näin kävikin. Maakunta- ja sote -debatti oli hyvä saada perjantaina purkkiin jotta veljesten välinen näkemysero ei varjostaisi koko viikonloppua.&nbsp;</p><p>Mutta palataanpa kuitenkin Sotkamon tapahtumiin jossa ei tosiasiallisesti mitään tapahtunutkaan, mutta kokouksen ja etenkin puheenjohtajan valinnan osalta kokouksella oli tulevia ek-vaaleja silmälläpitäen ratkaiseva merkitys. Puoluekokouksen jälkeinen harmonia tullee jäämään lyhytaikaiseksi.&nbsp;</p><p>Keskustan lappilainen puolueaktiivi Janne Kaisanlahti kiteytti erinomaisesti puolueen tilan 9.6 Maaseudun tulevaisuudessa toteamalla, että &quot;Suomeen ei tarvita kahta kokoomusta.&quot;&nbsp;</p><p><a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.251891" title="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.251891">https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.251891</a></p><p>Kaisanlahden näkemykseen on varsin helppo yhtyä. Puolueen kannatus pyörii viidentoista prosentin kahta puolta ja kun ottaa huomioon, että pääministeripuolue tulee kärisimään automaattisesti ns. hallitusvastuusta, ei tarvitse olla merkittäväkään ennustajaeukko tai -ukko, kun tietää, että Keskustalle on odotettavissa rökäletappio.&nbsp;</p><p>Tämän tappion puolue olisi voinut pyrkiä ainakin teoreettisesti ennaltaehkäisemään vaihtamalla puheenjohtajaa. Tosiasia on, että PM Sipilä on enemmän oikealla kuin yksikään kokoomuslainen jo taustansa ja intressiensä vuoksi. Tosiasiassa Sipilälle on aivan sama tuleeko maakuntauudistusta vai ei. Hänelle olennaisempi asia on Kokoomuksen ajama valinnanvapaus. Miksikö näin? Valistunut politiikan seuraaja löytää kysymykseen varsin helposti vastauksen mikäli vähän asiaa syvällisemmin pohdiskelee ja arssinoi. Jätänkin tältä osin lukijalle pohdittavaksi, miksikö näin?&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustan ja Kokoomuksen puoluekokoukset on pidetty. Mitä jäi kokouksista käteen? Vähän villoja. 

Keskustan kokouksen osalta ei odotettukaan merkittäviä ulostuloja. Kokoomuksen osalta ennakoin edellisessä puheenvuorossa, että Orpon ja Vapaavuoren välinen "otatus" oli ennakkoon sovittu, aikataulutusta myöten.  Näin kävikin. Maakunta- ja sote -debatti oli hyvä saada perjantaina purkkiin jotta veljesten välinen näkemysero ei varjostaisi koko viikonloppua. 

Mutta palataanpa kuitenkin Sotkamon tapahtumiin jossa ei tosiasiallisesti mitään tapahtunutkaan, mutta kokouksen ja etenkin puheenjohtajan valinnan osalta kokouksella oli tulevia ek-vaaleja silmälläpitäen ratkaiseva merkitys. Puoluekokouksen jälkeinen harmonia tullee jäämään lyhytaikaiseksi. 

Keskustan lappilainen puolueaktiivi Janne Kaisanlahti kiteytti erinomaisesti puolueen tilan 9.6 Maaseudun tulevaisuudessa toteamalla, että "Suomeen ei tarvita kahta kokoomusta." 

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.251891

Kaisanlahden näkemykseen on varsin helppo yhtyä. Puolueen kannatus pyörii viidentoista prosentin kahta puolta ja kun ottaa huomioon, että pääministeripuolue tulee kärisimään automaattisesti ns. hallitusvastuusta, ei tarvitse olla merkittäväkään ennustajaeukko tai -ukko, kun tietää, että Keskustalle on odotettavissa rökäletappio. 

Tämän tappion puolue olisi voinut pyrkiä ainakin teoreettisesti ennaltaehkäisemään vaihtamalla puheenjohtajaa. Tosiasia on, että PM Sipilä on enemmän oikealla kuin yksikään kokoomuslainen jo taustansa ja intressiensä vuoksi. Tosiasiassa Sipilälle on aivan sama tuleeko maakuntauudistusta vai ei. Hänelle olennaisempi asia on Kokoomuksen ajama valinnanvapaus. Miksikö näin? Valistunut politiikan seuraaja löytää kysymykseen varsin helposti vastauksen mikäli vähän asiaa syvällisemmin pohdiskelee ja arssinoi. Jätänkin tältä osin lukijalle pohdittavaksi, miksikö näin? 

 

 

]]>
0 http://olli-pekkasalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256732-kun-puoluekokousten-liehuvat-liput-ovat-taas-hetken-naftaliinissa#comments Keskusta Kokoomus Puoluekokous Mon, 11 Jun 2018 17:25:44 +0000 Olli-Pekka Salminen http://olli-pekkasalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256732-kun-puoluekokousten-liehuvat-liput-ovat-taas-hetken-naftaliinissa
Puoluekokousten tärkeimmät asiat http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256688-puoluekokousten-tarkeimmat-asiat <p>Keskustan ja Kokoomuksen puoluekokukset olivat laajasti median uutisaiheina viikonloppuna. Eikä ihme, koska olihan siinä samaan aikaan koolla - eri paikkakunnilla tosin -&nbsp; maamme ja osin kansainvälistenkin pääomapiirien kahden suurimman puolueen edustajat. Show pyöri ja toimittajille tuli matkapäiviä.</p><p>Lehdistö kertoi jonkun kokoomuslaisen tulleen Turun puoluekokoukseen satojen tuhansien hintaisella mersulla. Tärkeä huomio, koska se kertoo siitä millaista väkeä puolueeseen kuuluu. Sotkamon Naapurivaaran maisemissa sitten oli körryytelty liki saman hintaluokan traktoreilla, mikä taas sopii enemmän kuin hyvin keskustalaiseen imagoon. Traktori on kuitenkin enemmän työkalu kuin edustamiseen ja harrastuksiin hankittu mersu.</p><p>Nyt kun tärkeimmät on sanottu, voikin sitten siirtyä lillukanvarsiin. Varapuheenjohtajan paikka tuntuu puolueissa olevan yllättävän tavoiteltu. Keskustalaiset paikan tavoittelijat kertoivat ajaneensa jopa kymmenen tuhatta kilometriä kampanjoidessaan paikasta. Mikä lieneekään kyseisten pyrkyreiden tavoite politiikassa, koska eteenpäin tuolla satsauksella on tarkoitus selvästikin päästä. Kalifiksi kalifin paikalle ehkä, sitten joskus.</p><p>Ministerit ja kansanedustajat olivat kovaa valuuttaa varapuheenjohtajien kisassa. Kokoomuksen Janne Sankelokin menetti paikkansa näkyvämpien hahmojen saadessa luottamuksen. Puoluevaltuuston puheenjohtajan paikasta kisannut lappilainen, jokaiseen mahdolliseen tehtävään tyrkyllä oleva Heikki Autto hävisi täpärästi &quot;brysselisti&quot; Aura Sallalle. Autto oli kokoomuksen ainoa lappilainen kansanedustaja vuoteen 2015 jolloin Lapin vaalipiiri osoittautui liian haasteelliseksi kokoomuslaisille kansanedustajan saamiseksi.</p><p>Keskustan &quot;kakkarakalifi&quot; Juha Sipilän esitystä katsoin kulmia kohotellen hänen puhuessaan koulu-uudistuksesta. Siihen kuului ehdotus yhdestä lisävuodesta peruskouluun, joka oli nyt sisällytetty Keskustan puolueohjelmaan. Voi hyvät hyssykät. Ainakin vasemmisto-oppositiosta, mahdollisesti muidenkin taholta on asia ollut esillä eduskunnassa. Silloin se sai täystyrmäyksen hallituspuolueista.</p><p>Kuntapolitiikasta tutut kuviot näyttävät toimivan eduskunnassakin. Kun esitys tulee &quot;väärältä&quot; taholta se on aina huono. Sitten se yllättäen löytääkin tiensä tyrmäyksen tehneen puolueen puolueohjelmaan. Keskustaenemmistöisissä kunnissa tällaiset asialliset aloitteet tyrmätään ensin kunnanhallituksessa ja/tai valtuustossa, ja sitten tuodaan virkamiesehdotuksina käsittelyyn jolloin kallisarvoiset poliittiset pisteet eivät mene väärään leiriin. Enemmistöpuolue kun voi markkinoida tehtyjä päätöksiä omina saavutuksinaan.</p><p>Nyt alkavat jo lillukanvarret mennä niin pieniksi että on parasta lopettaa. Vaalien lähestyessä voi jäädä odottamaan vaikka hallituksen lupauksia verohelpotuksista. Tosin siihen huumoriin ainakin eläkeläiset ovat jo alkaneet tottua, mutta osakeyhtiöpuolella ne on paremminkin syytä ottaa tosissaan koska siellä niillä on ollut tapana jossakin muodossa toteutuakin.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustan ja Kokoomuksen puoluekokukset olivat laajasti median uutisaiheina viikonloppuna. Eikä ihme, koska olihan siinä samaan aikaan koolla - eri paikkakunnilla tosin -  maamme ja osin kansainvälistenkin pääomapiirien kahden suurimman puolueen edustajat. Show pyöri ja toimittajille tuli matkapäiviä.

Lehdistö kertoi jonkun kokoomuslaisen tulleen Turun puoluekokoukseen satojen tuhansien hintaisella mersulla. Tärkeä huomio, koska se kertoo siitä millaista väkeä puolueeseen kuuluu. Sotkamon Naapurivaaran maisemissa sitten oli körryytelty liki saman hintaluokan traktoreilla, mikä taas sopii enemmän kuin hyvin keskustalaiseen imagoon. Traktori on kuitenkin enemmän työkalu kuin edustamiseen ja harrastuksiin hankittu mersu.

Nyt kun tärkeimmät on sanottu, voikin sitten siirtyä lillukanvarsiin. Varapuheenjohtajan paikka tuntuu puolueissa olevan yllättävän tavoiteltu. Keskustalaiset paikan tavoittelijat kertoivat ajaneensa jopa kymmenen tuhatta kilometriä kampanjoidessaan paikasta. Mikä lieneekään kyseisten pyrkyreiden tavoite politiikassa, koska eteenpäin tuolla satsauksella on tarkoitus selvästikin päästä. Kalifiksi kalifin paikalle ehkä, sitten joskus.

Ministerit ja kansanedustajat olivat kovaa valuuttaa varapuheenjohtajien kisassa. Kokoomuksen Janne Sankelokin menetti paikkansa näkyvämpien hahmojen saadessa luottamuksen. Puoluevaltuuston puheenjohtajan paikasta kisannut lappilainen, jokaiseen mahdolliseen tehtävään tyrkyllä oleva Heikki Autto hävisi täpärästi "brysselisti" Aura Sallalle. Autto oli kokoomuksen ainoa lappilainen kansanedustaja vuoteen 2015 jolloin Lapin vaalipiiri osoittautui liian haasteelliseksi kokoomuslaisille kansanedustajan saamiseksi.

Keskustan "kakkarakalifi" Juha Sipilän esitystä katsoin kulmia kohotellen hänen puhuessaan koulu-uudistuksesta. Siihen kuului ehdotus yhdestä lisävuodesta peruskouluun, joka oli nyt sisällytetty Keskustan puolueohjelmaan. Voi hyvät hyssykät. Ainakin vasemmisto-oppositiosta, mahdollisesti muidenkin taholta on asia ollut esillä eduskunnassa. Silloin se sai täystyrmäyksen hallituspuolueista.

Kuntapolitiikasta tutut kuviot näyttävät toimivan eduskunnassakin. Kun esitys tulee "väärältä" taholta se on aina huono. Sitten se yllättäen löytääkin tiensä tyrmäyksen tehneen puolueen puolueohjelmaan. Keskustaenemmistöisissä kunnissa tällaiset asialliset aloitteet tyrmätään ensin kunnanhallituksessa ja/tai valtuustossa, ja sitten tuodaan virkamiesehdotuksina käsittelyyn jolloin kallisarvoiset poliittiset pisteet eivät mene väärään leiriin. Enemmistöpuolue kun voi markkinoida tehtyjä päätöksiä omina saavutuksinaan.

Nyt alkavat jo lillukanvarret mennä niin pieniksi että on parasta lopettaa. Vaalien lähestyessä voi jäädä odottamaan vaikka hallituksen lupauksia verohelpotuksista. Tosin siihen huumoriin ainakin eläkeläiset ovat jo alkaneet tottua, mutta osakeyhtiöpuolella ne on paremminkin syytä ottaa tosissaan koska siellä niillä on ollut tapana jossakin muodossa toteutuakin.

 

 

 

 

 

]]>
2 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256688-puoluekokousten-tarkeimmat-asiat#comments Keskusta Kokoomus Puoluekokous Mon, 11 Jun 2018 07:32:40 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256688-puoluekokousten-tarkeimmat-asiat
Kokoomus sai uuden periaateohjelman http://talvitie.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256668-kokoomus-sai-uuden-periaateohjelman <p>Kokoomus on Suomen vanhimman poliittisen liikkeen, Suomalaisen puolueen, suora perillinen. Miten puolue on säilyttänyt asemansa ajan saatossa niin hyvin, että edelleenkin kilpailee suurimman puolueen asemasta?</p><p>Näen siihen kaksi syytä, - monipuolisen arvopohjan ja muuntautumiskyvyn.&nbsp;</p><p>Kuopion puoluekokouksessa 1993 hyväksytyssä Sirpa Pietikäisen johdolla valmistellussa periaateohjelmassa kuvataan Kokoomuksessa vaikuttavien aatesuuntien keskinäistä suhdetta siten, että Kokoomuksen aate on sosiaalireformismin, konservatismin ja liberalismin välistä kilpailua.</p><p>Itse näen asian vähän toisin. Minusta ne elävät paremminkin symbioosissa.</p><p>Jokainen Kokoomuksessa vaikuttava aatesuunta on itsessään jollakin lailla vajavainen. Ne tarvitsevat toisiaan muodostaakseen ehyen tasapainoisen Kokoomusaatteen.</p><p>Nyt Turun puoluekokouksessa hyväksytyssä periaateohjelmassa kuvataan arvojen keskinäistä suhdetta seuraavasti: &rdquo; Eri aikoina eri suuntausten keskinäinen tasapaino on vaihdellut. Kulloinenkin ohjelma on heijastanut Kokoomuksen ajattelua aikansa suurten kysymysten valossa&rdquo;.</p><p>Jokainen kokoomuksen kannattaja on yksilö, jolla eri arvojen keskinäinen merkitys vaihtelee. Hän varmaankin tunnistaa nuo kaikki arvot itsestään, mutta hieman eri painoarvolla.</p><p>Tämä eri aatesuuntien muodostama kokonaisuus on yksi Kokoomuksen menestyksen salaisuuksista. &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;</p><p>Toinen vahvuus löytyy muuntautumiskyvystä.</p><p>Kokoomus kykenee hakemaan ratkaisun ajan haasteisiin. Se kykenee myös omaksumaan muutokset ja kehityksen. Yhden asian poliittinen liike ei sellaiseen koskaan kykene.</p><p>Kokoomuksen muuntautumiskyvystä on monia esimerkkejä.</p><p>Kokoomus kävi pitkän taistelun sosialismia ja kommunismia vastaan. Selvisi siitä voittajana sosiaalisen valintatalouden opeilla. Joku voi sanoa, että pitäisi käyttää markkinatalous sanaa. Mutta juuri tuo &rdquo;sosiaalinen valintatalous&rdquo; oli sitä, mitä aika silloin vaati.</p><p>Vuoden 1993 periaateohjelma toi Kokoomukseen kestävän kehityksen periaatteet ja kansainvälisyyden.&nbsp;</p><p>Kokoomus oli sittemmin keskeinen vaikuttaja Suomen integroituessa Eurooppaan.</p><p>Edellisessä Jyrki Kataisen johdolla valmistellussa ohjelmassa merkittävässä asemassa oli globaalintalouden haasteiden ja etiikan pohdinta.</p><p>Yksilön vastuun laajamittainen siirtäminen yhteiskunnalle on saanut julkisen vallan ja yksilön kannalta ongelmallisia piirteitä.&nbsp;</p><p>Vastuun ja vapauden sekä oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden rikkominen johtaa yhteiskunnan talouden umpikujaan. Se johtaa myös yksilöt epärationaaliseen käyttäytymiseen.</p><p>Se pakotti kokoomuksen vapauden ja vastuun suhteen arviointiin jo Joensuussa hyväksytyn periaateohjelman valmistelussa.</p><p>Uudessa periaateohjelmassa ongelman ratkaisu ilmaistaan seuraavasti:</p><p>&rdquo;Lähivuosikymmenten suuri tehtävä on luoda sellainen verotuksen ja sosiaaliturvan kokonaisuus, joka toteuttaa kestävän tasapainon yksilön taloudellisten oikeuksien ja velvoitteiden välillä&rdquo;.&nbsp;</p><p>Jos tätä uutta periaateohjelmaa haluaa luonnehtia edellä mainittujen kestävien arvojen lisäksi joillakin sanoilla, niin minusta tämän ohjelman pihvi on pyrkimyksessä ihmisen, ympäristön, talouden ja teknologian sopusointuun.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Pauli Talvitie</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomus on Suomen vanhimman poliittisen liikkeen, Suomalaisen puolueen, suora perillinen. Miten puolue on säilyttänyt asemansa ajan saatossa niin hyvin, että edelleenkin kilpailee suurimman puolueen asemasta?

Näen siihen kaksi syytä, - monipuolisen arvopohjan ja muuntautumiskyvyn. 

Kuopion puoluekokouksessa 1993 hyväksytyssä Sirpa Pietikäisen johdolla valmistellussa periaateohjelmassa kuvataan Kokoomuksessa vaikuttavien aatesuuntien keskinäistä suhdetta siten, että Kokoomuksen aate on sosiaalireformismin, konservatismin ja liberalismin välistä kilpailua.

Itse näen asian vähän toisin. Minusta ne elävät paremminkin symbioosissa.

Jokainen Kokoomuksessa vaikuttava aatesuunta on itsessään jollakin lailla vajavainen. Ne tarvitsevat toisiaan muodostaakseen ehyen tasapainoisen Kokoomusaatteen.

Nyt Turun puoluekokouksessa hyväksytyssä periaateohjelmassa kuvataan arvojen keskinäistä suhdetta seuraavasti: ” Eri aikoina eri suuntausten keskinäinen tasapaino on vaihdellut. Kulloinenkin ohjelma on heijastanut Kokoomuksen ajattelua aikansa suurten kysymysten valossa”.

Jokainen kokoomuksen kannattaja on yksilö, jolla eri arvojen keskinäinen merkitys vaihtelee. Hän varmaankin tunnistaa nuo kaikki arvot itsestään, mutta hieman eri painoarvolla.

Tämä eri aatesuuntien muodostama kokonaisuus on yksi Kokoomuksen menestyksen salaisuuksista.                                                                                                      

Toinen vahvuus löytyy muuntautumiskyvystä.

Kokoomus kykenee hakemaan ratkaisun ajan haasteisiin. Se kykenee myös omaksumaan muutokset ja kehityksen. Yhden asian poliittinen liike ei sellaiseen koskaan kykene.

Kokoomuksen muuntautumiskyvystä on monia esimerkkejä.

Kokoomus kävi pitkän taistelun sosialismia ja kommunismia vastaan. Selvisi siitä voittajana sosiaalisen valintatalouden opeilla. Joku voi sanoa, että pitäisi käyttää markkinatalous sanaa. Mutta juuri tuo ”sosiaalinen valintatalous” oli sitä, mitä aika silloin vaati.

Vuoden 1993 periaateohjelma toi Kokoomukseen kestävän kehityksen periaatteet ja kansainvälisyyden. 

Kokoomus oli sittemmin keskeinen vaikuttaja Suomen integroituessa Eurooppaan.

Edellisessä Jyrki Kataisen johdolla valmistellussa ohjelmassa merkittävässä asemassa oli globaalintalouden haasteiden ja etiikan pohdinta.

Yksilön vastuun laajamittainen siirtäminen yhteiskunnalle on saanut julkisen vallan ja yksilön kannalta ongelmallisia piirteitä. 

Vastuun ja vapauden sekä oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden rikkominen johtaa yhteiskunnan talouden umpikujaan. Se johtaa myös yksilöt epärationaaliseen käyttäytymiseen.

Se pakotti kokoomuksen vapauden ja vastuun suhteen arviointiin jo Joensuussa hyväksytyn periaateohjelman valmistelussa.

Uudessa periaateohjelmassa ongelman ratkaisu ilmaistaan seuraavasti:

”Lähivuosikymmenten suuri tehtävä on luoda sellainen verotuksen ja sosiaaliturvan kokonaisuus, joka toteuttaa kestävän tasapainon yksilön taloudellisten oikeuksien ja velvoitteiden välillä”. 

Jos tätä uutta periaateohjelmaa haluaa luonnehtia edellä mainittujen kestävien arvojen lisäksi joillakin sanoilla, niin minusta tämän ohjelman pihvi on pyrkimyksessä ihmisen, ympäristön, talouden ja teknologian sopusointuun.

 

 

                                                                       Pauli Talvitie

]]>
5 http://talvitie.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256668-kokoomus-sai-uuden-periaateohjelman#comments Kokoomus Periaateohjelma Sun, 10 Jun 2018 17:58:26 +0000 Pauli Talvitie http://talvitie.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256668-kokoomus-sai-uuden-periaateohjelman
Mikä yhdistää hallituspuolueita? http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256617-mika-yhdistaa-hallituspuolueita <p>Hallituspuolueiden jäsenet ovat yksimielisen tyytyväisiä hallitukseen ja puolueiden puheenjohtajiin, minkä voi päätellä puolueiden puheenjohtajavaaleista.</p> <p>Kokoomuksella oli vain yksi ehdokas. Vastaehdokkaita ei ollut.</p> <p>Keskustalla oli kaksi ehdokasta. Äänestys päättyi 2053-19.</p> <p>Sinisillä oli vain yksi ehdokas. Vastaehdokkaita ei ollut.</p> <p>Äänestämällä eduskuntavaaleissa näiden puolueiden ehdokkaita, jotka voivat olla eri mieltä kuin puheenjohtajat, annat tukesi puoluekokouksissa äänestäneelle väelle, joka tukee hallituksen linjaa. Gallupeissa hallituksen linja ei ole ollut äänestäjien mieleen.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kokoomus:&nbsp;https://yle.fi/uutiset/3-10246459&nbsp;</p> <p>Keskusta: <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10246591" title="https://yle.fi/uutiset/3-10246591">https://yle.fi/uutiset/3-10246591</a></p> <p>Siniset: <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9980830" title="https://yle.fi/uutiset/3-9980830">https://yle.fi/uutiset/3-9980830</a></p> <p>&nbsp;</p> <p>Hallituksen &quot;enemmistöllä&quot; eli kolmella puolueella on 35,5 % kannatus, kun antamattomia ääniä on 38 %!</p> <p><a href="http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256460-yle-puoluekannatusmittaus-ja-nakymattomat-aanioikeutetut" title="http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256460-yle-puoluekannatusmittaus-ja-nakymattomat-aanioikeutetut">http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256460-yle-puoluekannatusmi...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituspuolueiden jäsenet ovat yksimielisen tyytyväisiä hallitukseen ja puolueiden puheenjohtajiin, minkä voi päätellä puolueiden puheenjohtajavaaleista.

Kokoomuksella oli vain yksi ehdokas. Vastaehdokkaita ei ollut.

Keskustalla oli kaksi ehdokasta. Äänestys päättyi 2053-19.

Sinisillä oli vain yksi ehdokas. Vastaehdokkaita ei ollut.

Äänestämällä eduskuntavaaleissa näiden puolueiden ehdokkaita, jotka voivat olla eri mieltä kuin puheenjohtajat, annat tukesi puoluekokouksissa äänestäneelle väelle, joka tukee hallituksen linjaa. Gallupeissa hallituksen linja ei ole ollut äänestäjien mieleen.

 

Kokoomus: https://yle.fi/uutiset/3-10246459 

Keskusta: https://yle.fi/uutiset/3-10246591

Siniset: https://yle.fi/uutiset/3-9980830

 

Hallituksen "enemmistöllä" eli kolmella puolueella on 35,5 % kannatus, kun antamattomia ääniä on 38 %!

http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256460-yle-puoluekannatusmittaus-ja-nakymattomat-aanioikeutetut

]]>
0 http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256617-mika-yhdistaa-hallituspuolueita#comments Eduskuntavaalit hallitus Keskusta Kokoomus Siniset Sat, 09 Jun 2018 21:07:54 +0000 Jani Tuononen http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256617-mika-yhdistaa-hallituspuolueita
Kokoomus ei tosiasiassa edelleenkään ole Suomen Nato-jäsenyyden kannattaja http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256611-kokoomus-ei-tosiasiassa-edelleenkaan-ole-suomen-nato-jasenyyden-kannattaja <p>&rdquo;<em>Kokoomus: Nato-hakemus lähivuosina</em>&rdquo; oli uutisotsikko Ilta-Sanomissa kaksi vuotta sitten, kun puolue piti edellisen kerran puoluekokousta Lappeenrannassa (<a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001199244.html"><u>IS 12.6.2016</u></a>). Puoluekokous hyväksyi tuolloin taas kertaalleen sunnuntaina 12.6.2016 linjauksen, jonka mukaan Suomen kannattaa hakea Nato-jäsenyyttä lähivuosina.</p><p>&rdquo;<em>Tämä Orpon Nato-lause räjäytti ilmoille aplodit, joille ei ollut tulla loppua</em>&rdquo; on parhaillaan uutisotsikko Ilta-Sanomissa, kun puolue pitää puoluekokousta Turussa (<a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000005713374.html"><u>IS 9.6.2018</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>Hyvät ystävät, Kokoomus kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä</em>.&rdquo;, puheenjohtajaksi toistamiseen valittu Petteri Orpo vakuutti taas kertaalleen puoluekokousosallistujien edessä.</p><p>&rdquo;<em>Sali puhkesi innokkaisiin aplodeihin, jotka saattoivat tuntua Orposta jo hieman vaivaannuttavilta. Vertoja vetivät vain lopun taputukset.</em>&rdquo; Ilta-Sanomat kirjoittaa kuvaten kokoomuslaisen Nato-myönteisen kuulijakunnan reaktioita tänään Turussa.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Kansallinen Kokoomus on &rdquo;kannattanut&rdquo; Suomen Nato-jäsenyyttä vuodesta 2006 lähtien. Kokoomuksen Joensuussa 9.-11. kesäkuuta 2006 pitämä puoluekokous otti myönteisen kannan Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen. Samassa puoluekokouksessa Kokoomus uudisti myös kolmiosaisen periaateohjelmansa. Vielä vuonna 2006 Kokoomus ei määritellyt aikataulua Suomen Nato-jäsenyydelle.</p><p>Kokoomuksen Nato-jäsenyysasia on siis kestänyt melko tarkasti tasan 12 vuotta. Kokoomuksen Nato-vuorokausia on mittarissa jo 4382. Kokoomuksen Nato-kantaa on toistettu jokaisessa puoluekokouksessa vuoden 2006 jälkeen.</p><p>12 vuotta on ikuisuus. Mitä Kokoomus on Nato-asiassa saanut aikaan ja miten se on Nato-asiaansa edistänyt 12 vuoden aikana?</p><p>Kokoomus ei ole saanut Nato-jäsenyysasiassa yhtään mitään aikaiseksi. Suomen Nato-jäsenyys ei ole yhtään lähempänä kuin vuonna 2006. Ei yhtään. Kokoomuksen teot Suomen Nato-jäsenyydelle niin hallituksessa 19.4.2007 lähtien kuin oppositiossa 18.4.2007 saakka ovat pyöreä nolla.</p><p>Vuoden 2006 jälkeen niissä hallituksissa, joissa Kokoomus on istunut, eivät hallitusohjelmat ole kirjoitettu yhtään sen myönteisemmäksi Suomen Nato-jäsenyydelle, kuin jos Kokoomus ei olisi ollut hallituksessa.</p><p>Vuodesta 2006 lähtien Kokoomus on istunut viidessä hallituksessa ja ollut mukana viidessä sellaisessa hallitusneuvottelussa, jossa se on sopinut tavoitteensa myös Suomen Nato-jäsenyysasiassa.</p><p>Noiden viiden hallituksen hallitusohjelmissa ei ole sanallakaan viety Suomen Nato-jäsenyyttä kohti päämääräänsä, vaikka Kokoomus on niissä istunut kuin tatti.</p><p>Yhdenkään hallituksen hallitusneuvotteluissa Kokoomus ei ole saattanut Suomen Nato-jäsenyyttä hallitusohjelmakysymykseksi puhumattakaan, että se olisi ollut Kokoomukselle hallitukseen menon ehto. Ei, vaikka Kokoomus on kertaalleen myös suurin puolue ja hallituksen muodostaja. Ei, vaikka Kokoomus on ollut kertaalleen eduskuntavaalien voittaja.</p><p>Kokoomus on istunut hallituksessa yhtäjaksoiseksi päivämäärästä 19.4.2007 ja nyt siis jo 4070 vuorokautta tähän päivään saakka, mutta Nato-jäsenyys ei ole edennyt Suomessa ollenkaan. Kokoomus on ollut pääministeripuolue 1438 vuorokautta kahdessa Kokoomus-johtoisessa hallituksessa. Maassa on lisäksi ollut kokoomuslainen presidentti 1.3.2012 alkaen.</p><p>Suomen Nato-jäsenyyden vieminen ei ole ollut kiinni Kokoomukselle ainakaan mahdollisuuksista eikä ajasta. Molempia on ollut vuodesta 2006 lähtien runsaasti. Taitaapa Kokoomuksellekin Nato olla kiinni Venäjästä.</p><p>Kokoomus ei ole edistänyt Suomen Nato-jäsenyyttä yhtään vaan päinvastoin. Kokoomus valitsi vuoden 2018 presidentinvaalien ehdokkaakseen Sauli Niinistön, joka on Suomen Nato-jäsenyyden vastustaja tavalla, jossa jopa presidentti Tarja Halonen jää jälkeen. Presidentti Niinistö on Suomen Nato-jäsenyyden eteenpäinviemisen suurin rajojemme sisäpuolinen este. Niinistö ei vie Nato-asiaa eteenpäin ja Kokoomus vain vikisee Nato-vikinöitään takana.</p><p>Jos Kokoomus ajaisi todellisuudessa Suomen Nato-jäsenyyttä, se ei olisi kuuna päivänä valinnut presidenttiehdokkaakseen Nato-vastaista Sauli Niinistöä, joka on torpannut Suomen Nato-jäsenyyden nyt kuudeksi vuodeksi. Sauli Niinistö on Kokoomuksen Nato-vastaisuuden kliimaksi. Niinistö on kokoomuslainen presidentti, jota myös Erkki Tuomioja kannattaa Niinistön Nato-jäsenyyttä vastatavien kantojen vuoksi.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Kokoomus on suuren luokan Nato-huijaripuolue. Kokoomus on Suomen Nato-huijari numero yksi. Kukaan toinen puolue ei kuitenkaan ei ole halunnut eikä halua romuttaa Kokoomuksen Nato-huijausta. Miksiköhän?</p><p>Suomessa näyttää olevan edelleen paljon Kokoomukseen Nato-asiassa uskovia porvarillisia äänestäjiä, joihin tuo Kokoomuksen Nato-huijaus yhä uppoaa vuodesta toiseen.</p><p>Nuo onnettomat jaksavat vuodesta toiseen äänestää Kokoomusta, koska Kokoomus muka on Nato-myönteinen. Kokoomus harjoittaa puoluekokousten yhteydessä lausutuilla Nato-lausunnoillaan tiedoista politiikkaa haaliakseen Suomen Nato-jäsenyyttä kannattavien ääniä. Näin Kokoomus on toiminut vaalista vaaliin vuoden 2006 jälkeen. Ilman Nato-kannattajien ääniä Kokoomus ei voisi olla koskaan suurin puolue. Nato-jäsenyyden kannatus on Kokoomukselle pelkkä vaalitaktinen kysymys.</p><p>Eduskuntavaalit ovat jälleen ensi keväänä. Nähtäväksi jää taas kerran, miten tanakasti Kokoomus on viemässä Nato-asiaa eteenpäin, etenkin jos se olisi suurin puolue ja määrittelisi kynnysehdot muiden puolueiden hallituksessa ololle.</p><p>Kokoomus ei vie Suomen Nato-jäsenyyttä piiruakaan eteenpäin, ellei Ruotsin ensi syksyn parlamenttivaalien jälkeen Ruotsiin tule Nato-myönteinen hallitus, jolloin Suomessa puolue kuin puolue alkaa kannattaa myös Suomen Nato-jäsenyyttä. Silloin Kokoomuksellakin olisi helpompaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomus: Nato-hakemus lähivuosina” oli uutisotsikko Ilta-Sanomissa kaksi vuotta sitten, kun puolue piti edellisen kerran puoluekokousta Lappeenrannassa (IS 12.6.2016). Puoluekokous hyväksyi tuolloin taas kertaalleen sunnuntaina 12.6.2016 linjauksen, jonka mukaan Suomen kannattaa hakea Nato-jäsenyyttä lähivuosina.

Tämä Orpon Nato-lause räjäytti ilmoille aplodit, joille ei ollut tulla loppua” on parhaillaan uutisotsikko Ilta-Sanomissa, kun puolue pitää puoluekokousta Turussa (IS 9.6.2018).

Hyvät ystävät, Kokoomus kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä.”, puheenjohtajaksi toistamiseen valittu Petteri Orpo vakuutti taas kertaalleen puoluekokousosallistujien edessä.

Sali puhkesi innokkaisiin aplodeihin, jotka saattoivat tuntua Orposta jo hieman vaivaannuttavilta. Vertoja vetivät vain lopun taputukset.” Ilta-Sanomat kirjoittaa kuvaten kokoomuslaisen Nato-myönteisen kuulijakunnan reaktioita tänään Turussa.

                                                                                         ****

Kansallinen Kokoomus on ”kannattanut” Suomen Nato-jäsenyyttä vuodesta 2006 lähtien. Kokoomuksen Joensuussa 9.-11. kesäkuuta 2006 pitämä puoluekokous otti myönteisen kannan Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen. Samassa puoluekokouksessa Kokoomus uudisti myös kolmiosaisen periaateohjelmansa. Vielä vuonna 2006 Kokoomus ei määritellyt aikataulua Suomen Nato-jäsenyydelle.

Kokoomuksen Nato-jäsenyysasia on siis kestänyt melko tarkasti tasan 12 vuotta. Kokoomuksen Nato-vuorokausia on mittarissa jo 4382. Kokoomuksen Nato-kantaa on toistettu jokaisessa puoluekokouksessa vuoden 2006 jälkeen.

12 vuotta on ikuisuus. Mitä Kokoomus on Nato-asiassa saanut aikaan ja miten se on Nato-asiaansa edistänyt 12 vuoden aikana?

Kokoomus ei ole saanut Nato-jäsenyysasiassa yhtään mitään aikaiseksi. Suomen Nato-jäsenyys ei ole yhtään lähempänä kuin vuonna 2006. Ei yhtään. Kokoomuksen teot Suomen Nato-jäsenyydelle niin hallituksessa 19.4.2007 lähtien kuin oppositiossa 18.4.2007 saakka ovat pyöreä nolla.

Vuoden 2006 jälkeen niissä hallituksissa, joissa Kokoomus on istunut, eivät hallitusohjelmat ole kirjoitettu yhtään sen myönteisemmäksi Suomen Nato-jäsenyydelle, kuin jos Kokoomus ei olisi ollut hallituksessa.

Vuodesta 2006 lähtien Kokoomus on istunut viidessä hallituksessa ja ollut mukana viidessä sellaisessa hallitusneuvottelussa, jossa se on sopinut tavoitteensa myös Suomen Nato-jäsenyysasiassa.

Noiden viiden hallituksen hallitusohjelmissa ei ole sanallakaan viety Suomen Nato-jäsenyyttä kohti päämääräänsä, vaikka Kokoomus on niissä istunut kuin tatti.

Yhdenkään hallituksen hallitusneuvotteluissa Kokoomus ei ole saattanut Suomen Nato-jäsenyyttä hallitusohjelmakysymykseksi puhumattakaan, että se olisi ollut Kokoomukselle hallitukseen menon ehto. Ei, vaikka Kokoomus on kertaalleen myös suurin puolue ja hallituksen muodostaja. Ei, vaikka Kokoomus on ollut kertaalleen eduskuntavaalien voittaja.

Kokoomus on istunut hallituksessa yhtäjaksoiseksi päivämäärästä 19.4.2007 ja nyt siis jo 4070 vuorokautta tähän päivään saakka, mutta Nato-jäsenyys ei ole edennyt Suomessa ollenkaan. Kokoomus on ollut pääministeripuolue 1438 vuorokautta kahdessa Kokoomus-johtoisessa hallituksessa. Maassa on lisäksi ollut kokoomuslainen presidentti 1.3.2012 alkaen.

Suomen Nato-jäsenyyden vieminen ei ole ollut kiinni Kokoomukselle ainakaan mahdollisuuksista eikä ajasta. Molempia on ollut vuodesta 2006 lähtien runsaasti. Taitaapa Kokoomuksellekin Nato olla kiinni Venäjästä.

Kokoomus ei ole edistänyt Suomen Nato-jäsenyyttä yhtään vaan päinvastoin. Kokoomus valitsi vuoden 2018 presidentinvaalien ehdokkaakseen Sauli Niinistön, joka on Suomen Nato-jäsenyyden vastustaja tavalla, jossa jopa presidentti Tarja Halonen jää jälkeen. Presidentti Niinistö on Suomen Nato-jäsenyyden eteenpäinviemisen suurin rajojemme sisäpuolinen este. Niinistö ei vie Nato-asiaa eteenpäin ja Kokoomus vain vikisee Nato-vikinöitään takana.

Jos Kokoomus ajaisi todellisuudessa Suomen Nato-jäsenyyttä, se ei olisi kuuna päivänä valinnut presidenttiehdokkaakseen Nato-vastaista Sauli Niinistöä, joka on torpannut Suomen Nato-jäsenyyden nyt kuudeksi vuodeksi. Sauli Niinistö on Kokoomuksen Nato-vastaisuuden kliimaksi. Niinistö on kokoomuslainen presidentti, jota myös Erkki Tuomioja kannattaa Niinistön Nato-jäsenyyttä vastatavien kantojen vuoksi.

                                                                                         ****

Kokoomus on suuren luokan Nato-huijaripuolue. Kokoomus on Suomen Nato-huijari numero yksi. Kukaan toinen puolue ei kuitenkaan ei ole halunnut eikä halua romuttaa Kokoomuksen Nato-huijausta. Miksiköhän?

Suomessa näyttää olevan edelleen paljon Kokoomukseen Nato-asiassa uskovia porvarillisia äänestäjiä, joihin tuo Kokoomuksen Nato-huijaus yhä uppoaa vuodesta toiseen.

Nuo onnettomat jaksavat vuodesta toiseen äänestää Kokoomusta, koska Kokoomus muka on Nato-myönteinen. Kokoomus harjoittaa puoluekokousten yhteydessä lausutuilla Nato-lausunnoillaan tiedoista politiikkaa haaliakseen Suomen Nato-jäsenyyttä kannattavien ääniä. Näin Kokoomus on toiminut vaalista vaaliin vuoden 2006 jälkeen. Ilman Nato-kannattajien ääniä Kokoomus ei voisi olla koskaan suurin puolue. Nato-jäsenyyden kannatus on Kokoomukselle pelkkä vaalitaktinen kysymys.

Eduskuntavaalit ovat jälleen ensi keväänä. Nähtäväksi jää taas kerran, miten tanakasti Kokoomus on viemässä Nato-asiaa eteenpäin, etenkin jos se olisi suurin puolue ja määrittelisi kynnysehdot muiden puolueiden hallituksessa ololle.

Kokoomus ei vie Suomen Nato-jäsenyyttä piiruakaan eteenpäin, ellei Ruotsin ensi syksyn parlamenttivaalien jälkeen Ruotsiin tule Nato-myönteinen hallitus, jolloin Suomessa puolue kuin puolue alkaa kannattaa myös Suomen Nato-jäsenyyttä. Silloin Kokoomuksellakin olisi helpompaa.

]]>
58 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256611-kokoomus-ei-tosiasiassa-edelleenkaan-ole-suomen-nato-jasenyyden-kannattaja#comments Kotimaa Kokoomuksen puoluekokous Kokoomus Suomen Nato-jäsenyys Turpo Venäjän uhka Sat, 09 Jun 2018 17:40:40 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256611-kokoomus-ei-tosiasiassa-edelleenkaan-ole-suomen-nato-jasenyyden-kannattaja
Kokoomuksen Orpolle haaste takaisin työelämän uudistuksista http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256609-kokoomuksen-orpolle-haaste-takaisin-tyoelaman-uudistuksista <p>Petteri Orpo on tänään kertonut kuinka ay-liike jarruttaa työelämän uudistamista ja heittänyt haasteen sille toteamalla: &quot;<em>Heitän haasteen ay-liikkeelle:&nbsp;Esittäkää jarruttamisen sijasta ratkaisuja. Ottakaa Saksan ja Ruotsin sisarjärjestöiltä parhaat opit käyttöön.</em>&quot;</p><p>Orpo kehottaa siis katsomaan Ruotsia ja Saksaa ja ottamaan oppia. No katsotaan - Ruotsissa paikalliseen sopimiseen liittyy kiinteästi myötämääräämisoikeus ja työntekijöiden edustus yrityksen hallituksessa. Kunhan Kokoomus ja EK ottaa oppia tästä, niin paikallista sopimista voidaan hyvin edistää. Ottamalla vain itseä miellyttävä osa muiden maiden ratkaisusta ei homma toimi eikä tule etenemään.</p><p>Aivan sama tapahtui aktiivimallissa, otettiin pelkät sanktiot, mutta jätettiin suuremmat panostukset työvoimapalveluihin tekemättä. Puolikas ratkaisu ei ole sama, joten otapa Petteri Orpo vaan haaste takaisin ja katso näiden maiden malleja kunnolla läheltä kokonaisuutena. Sen jälkeen voidaan palata asiaan.</p><p>Sitä ennen vaadit vain mallia, jossa toinen osapuoli pääsisi sanelemaan - se ei ole sopimista.</p><p>Kirjoitin jokua aika sitten blogin <a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254578-irti-vastakkainasettelusta-paikallisen-sopimisen-pattitilanne-purettava">Irti vastakkainasettelusta &ndash; paikallisen sopimisen pattitilanne purettava</a>.&nbsp; Siinä kerroin kuinka Talouselämässä hallitusammattilainen ja Suomen vaikutusvaltaisemmaksi naiseksi valittu Sanna Suvanto-Harsaae harmittelee suomalaista kahtiajakoa, joka halvaannuttaa työmarkkinat ja hidastaa talouskasvua. Hänellä on pitkä kokemus Pohjoismaisista yrityksistä ja hän kuvaa Ruotsin tilannetta seuraavasti:</p><p>&rdquo;<em>Ruotsissa yritysten hallituksissa on yleensä myös henkilöstön edustajia. Lähes kaikki ay-liikkeen johtoon edenneet ovat siis jossain vaiheessa toimineet yrityksen hallituksessa ja sisäistäneet bisneksen logiikan. Seurauksena on vähemmän työtaisteluja ja vastakkainasettelua. Kaikki ymmärtävät, että yritysten kannattava kasvu ropisee koko yhteiskunnan laariin.</em>&rdquo;</p><p>&rdquo;<em>Suomessa tätä systeemiä ei ole. Täällä ajatellaan usein, että kuka riistää ketä. Suomi on kuitenkin vain juuri niin hyvä kuin suomalaiset yritykset ovat</em>.&rdquo;</p><p>Ilman molemminpuolisia myönnytyksiä ja kykyä asettua myös toisen osapuolen asemaan ei päästä eteenpäin. Mielestäni hallituksen viimeaikaiset päätökset sekä Kokoomuksen viestit ovat myös ennemmin kärjistäneet tilannetta entisestään kuin auttaneet kohti ratkaisuja.</p><p>On tärkeää että Petteri Orpo ymmärrät mitä sopiminen on ja kuinka aito sellainen vaatii tasapainoista tilaa eikä mahdollista pelkkää sanelua. Kenties sinun olisi itse hyvä käydä ottamassa oppia noista maista, jottet jatkuvasti toista vain puolta totuudesta.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Petteri Orpo on tänään kertonut kuinka ay-liike jarruttaa työelämän uudistamista ja heittänyt haasteen sille toteamalla: "Heitän haasteen ay-liikkeelle: Esittäkää jarruttamisen sijasta ratkaisuja. Ottakaa Saksan ja Ruotsin sisarjärjestöiltä parhaat opit käyttöön."

Orpo kehottaa siis katsomaan Ruotsia ja Saksaa ja ottamaan oppia. No katsotaan - Ruotsissa paikalliseen sopimiseen liittyy kiinteästi myötämääräämisoikeus ja työntekijöiden edustus yrityksen hallituksessa. Kunhan Kokoomus ja EK ottaa oppia tästä, niin paikallista sopimista voidaan hyvin edistää. Ottamalla vain itseä miellyttävä osa muiden maiden ratkaisusta ei homma toimi eikä tule etenemään.

Aivan sama tapahtui aktiivimallissa, otettiin pelkät sanktiot, mutta jätettiin suuremmat panostukset työvoimapalveluihin tekemättä. Puolikas ratkaisu ei ole sama, joten otapa Petteri Orpo vaan haaste takaisin ja katso näiden maiden malleja kunnolla läheltä kokonaisuutena. Sen jälkeen voidaan palata asiaan.

Sitä ennen vaadit vain mallia, jossa toinen osapuoli pääsisi sanelemaan - se ei ole sopimista.

Kirjoitin jokua aika sitten blogin Irti vastakkainasettelusta – paikallisen sopimisen pattitilanne purettava.  Siinä kerroin kuinka Talouselämässä hallitusammattilainen ja Suomen vaikutusvaltaisemmaksi naiseksi valittu Sanna Suvanto-Harsaae harmittelee suomalaista kahtiajakoa, joka halvaannuttaa työmarkkinat ja hidastaa talouskasvua. Hänellä on pitkä kokemus Pohjoismaisista yrityksistä ja hän kuvaa Ruotsin tilannetta seuraavasti:

Ruotsissa yritysten hallituksissa on yleensä myös henkilöstön edustajia. Lähes kaikki ay-liikkeen johtoon edenneet ovat siis jossain vaiheessa toimineet yrityksen hallituksessa ja sisäistäneet bisneksen logiikan. Seurauksena on vähemmän työtaisteluja ja vastakkainasettelua. Kaikki ymmärtävät, että yritysten kannattava kasvu ropisee koko yhteiskunnan laariin.

Suomessa tätä systeemiä ei ole. Täällä ajatellaan usein, että kuka riistää ketä. Suomi on kuitenkin vain juuri niin hyvä kuin suomalaiset yritykset ovat.”

Ilman molemminpuolisia myönnytyksiä ja kykyä asettua myös toisen osapuolen asemaan ei päästä eteenpäin. Mielestäni hallituksen viimeaikaiset päätökset sekä Kokoomuksen viestit ovat myös ennemmin kärjistäneet tilannetta entisestään kuin auttaneet kohti ratkaisuja.

On tärkeää että Petteri Orpo ymmärrät mitä sopiminen on ja kuinka aito sellainen vaatii tasapainoista tilaa eikä mahdollista pelkkää sanelua. Kenties sinun olisi itse hyvä käydä ottamassa oppia noista maista, jottet jatkuvasti toista vain puolta totuudesta.

 

]]>
32 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256609-kokoomuksen-orpolle-haaste-takaisin-tyoelaman-uudistuksista#comments Elinkeinoelämän keskusliitto Juha Sipilän hallitus Kokoomus Paikallinen sopiminen Petteri Orpo Sat, 09 Jun 2018 17:03:17 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256609-kokoomuksen-orpolle-haaste-takaisin-tyoelaman-uudistuksista
”Kokoomusväki hämmentynyttä” – Vapaavuorella ja Orpolla sote-näytelmä Turussa http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256585-kokoomusvaki-hammentynytta-vapaavuorella-ja-orpolla-sote-naytelma-turussa <p>Kokoomuslaiset ovat hämmentyneitä, arvioi Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) perjantaina Turun puoluekokouksessa. Arvioon yhtyi myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.</p><p>Syistä he ovat eri mieltä. Orpon mielestä kokoomuslaiset ovat hermostuneita, koska sote-uudistuksesta ei tule valmista. Vapaavuoren mielestä kokoomuslaiset ovat hämmentyneitä, koska he ovat hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että sote-uudistus on täysi susi, mutta he kannattavat yhä Petteriä puheenjohtajaksi.</p><p>Molempia miehiä, siis Orpoa ja Vapaavuorta, kuitenkin yhdistää selvästi huoli kokoomuslaisten hämmennyksestä. Kumpikin oli selvästi aistinut sen, joka kiteytyi tuoreimmissa puoluekannatusmittauksissa siihen, että SDP meni kokoomuksesta ohi: kokoomuksen kannattajat epäröivät.</p><p>Orpo ja Vapaavuori olivat päättäneet esiintyä Turussa yhdessä korostaen, että he ovat yhä samalla puolella kokoomuslaisina, vaikka ovatkin eri mieltä. Tarinaan kuului vahvan yhteyden korostaminen. He ovat ystäviä. Asiat vain riitelevät. Vapaavuori tuki Orpoa puheenjohtajaksi kaksi vuotta sitten ja jos nyt käynnissä olisi kisa, pormestari pitäisi sanojensa mukaan taas puheen Orpon puolesta puolueväelle.</p><p>Turun puoluekokouksessa järjestetyssä Sotettaako?-tilaisuudessa viesti tuntui uppoavan.</p><p>&rdquo;Petteri, voit olla varma siitä, että ei ole erityisen kivaa olla kanssasi eri mieltä&rdquo;, Vapaavuori sanoi ja yleisö seurasi hipihiljaa.</p><p>Puoluekokousväki sai kunnon naurut, kun Orpo ja Vapaavuori johdattivat median edustajat Hamelnin pillipiiparin tapaan esityksen toiseen osaan. Siinä he saivat vastata toimittajien kysymyksiin &rdquo;sivistyneen erimielisinä&rdquo; mutta yhdessä vierekkäin kokoomuslaisina puolueen mainossermien edessä.</p><p>Lopuksi Vapaavuori ja Orpo poistuivat yhdessä juomaan vielä bisset. Voisiko olla vielä joku alleviivaavampi kuva suomalaisesta ystävyydestä ja sovinnosta?</p><p>Mutta nähtäväksi jää, mitä puoluekokouksessa nähty näytelmä jatkon kannalta todella merkitsee. Aikooko Vapaavuori todella lakata sättimästä hallitusta tyhmäksi ja vastuuttomaksi sekä kokoomuslaisia sote-uudistuksen ajajia naiiveiksi?</p><p>Ainakin hän pyrkii soten kaatamiseen jatkossakin. Tiedotustilaisuuden lopuksi Vapaavuorelta kysyttiin, pyrkiikö hän jatkossakin vaikuttamaan esimerkiksi kokoomuksen helsinkiläisiin kansanedustajiin, jotta nämä kaataisivat soten. Puheenjohtaja Orpon rinnalla Vapaavuori vastasi suoraan näin:</p><p>&rdquo;Olen sanonut monesti, että tämä on Helsingin historian suurin edunvalvontakysymys &ndash; jos ei ehkä lasketa sitä, että pääkaupunkioikeudet siirtyi Turusta Helsinkiin, mutta ainakin sen jälkeen. Ja totta kai kun näin koen, niin koen, että minulla on virkavelvollisuus. Ja kun otetaan vielä huomioon, että meidän kaupunginvaltuustomme on äänin 82&ndash;3 &nbsp;päättänyt jyrkästi vastustaa uudistusta, niin minun virkavelvollisuuteni on yrittää sitä kaataa. Totta kai pyrin vaikuttamaan eduskuntaan. Mutta en minä sitä sillä tavalla tee, että kävisin kansanedustajia yksitellen läpi ja yrittäisin heitä muiluttaa. Se tapahtuu yhteiskunnallisen keskustelun kautta.&rdquo;</p><p><em>Ja ehkä myös kokoomuksen Helsingin valtuustoryhmän huoneessa?</em></p><p>&rdquo;Sielläkin on aika paljon väkeä yleensä paikalla.&rdquo;</p><p>Voi olla, että Orpo ja Vapaavuori joutuvat juomaan vielä muutamat oluet kameroiden edessä ennen kuin kokoomuslaisten hämmennys väistyy.</p> Kokoomuslaiset ovat hämmentyneitä, arvioi Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) perjantaina Turun puoluekokouksessa. Arvioon yhtyi myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.

Syistä he ovat eri mieltä. Orpon mielestä kokoomuslaiset ovat hermostuneita, koska sote-uudistuksesta ei tule valmista. Vapaavuoren mielestä kokoomuslaiset ovat hämmentyneitä, koska he ovat hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että sote-uudistus on täysi susi, mutta he kannattavat yhä Petteriä puheenjohtajaksi.

Molempia miehiä, siis Orpoa ja Vapaavuorta, kuitenkin yhdistää selvästi huoli kokoomuslaisten hämmennyksestä. Kumpikin oli selvästi aistinut sen, joka kiteytyi tuoreimmissa puoluekannatusmittauksissa siihen, että SDP meni kokoomuksesta ohi: kokoomuksen kannattajat epäröivät.

Orpo ja Vapaavuori olivat päättäneet esiintyä Turussa yhdessä korostaen, että he ovat yhä samalla puolella kokoomuslaisina, vaikka ovatkin eri mieltä. Tarinaan kuului vahvan yhteyden korostaminen. He ovat ystäviä. Asiat vain riitelevät. Vapaavuori tuki Orpoa puheenjohtajaksi kaksi vuotta sitten ja jos nyt käynnissä olisi kisa, pormestari pitäisi sanojensa mukaan taas puheen Orpon puolesta puolueväelle.

Turun puoluekokouksessa järjestetyssä Sotettaako?-tilaisuudessa viesti tuntui uppoavan.

”Petteri, voit olla varma siitä, että ei ole erityisen kivaa olla kanssasi eri mieltä”, Vapaavuori sanoi ja yleisö seurasi hipihiljaa.

Puoluekokousväki sai kunnon naurut, kun Orpo ja Vapaavuori johdattivat median edustajat Hamelnin pillipiiparin tapaan esityksen toiseen osaan. Siinä he saivat vastata toimittajien kysymyksiin ”sivistyneen erimielisinä” mutta yhdessä vierekkäin kokoomuslaisina puolueen mainossermien edessä.

Lopuksi Vapaavuori ja Orpo poistuivat yhdessä juomaan vielä bisset. Voisiko olla vielä joku alleviivaavampi kuva suomalaisesta ystävyydestä ja sovinnosta?

Mutta nähtäväksi jää, mitä puoluekokouksessa nähty näytelmä jatkon kannalta todella merkitsee. Aikooko Vapaavuori todella lakata sättimästä hallitusta tyhmäksi ja vastuuttomaksi sekä kokoomuslaisia sote-uudistuksen ajajia naiiveiksi?

Ainakin hän pyrkii soten kaatamiseen jatkossakin. Tiedotustilaisuuden lopuksi Vapaavuorelta kysyttiin, pyrkiikö hän jatkossakin vaikuttamaan esimerkiksi kokoomuksen helsinkiläisiin kansanedustajiin, jotta nämä kaataisivat soten. Puheenjohtaja Orpon rinnalla Vapaavuori vastasi suoraan näin:

”Olen sanonut monesti, että tämä on Helsingin historian suurin edunvalvontakysymys – jos ei ehkä lasketa sitä, että pääkaupunkioikeudet siirtyi Turusta Helsinkiin, mutta ainakin sen jälkeen. Ja totta kai kun näin koen, niin koen, että minulla on virkavelvollisuus. Ja kun otetaan vielä huomioon, että meidän kaupunginvaltuustomme on äänin 82–3  päättänyt jyrkästi vastustaa uudistusta, niin minun virkavelvollisuuteni on yrittää sitä kaataa. Totta kai pyrin vaikuttamaan eduskuntaan. Mutta en minä sitä sillä tavalla tee, että kävisin kansanedustajia yksitellen läpi ja yrittäisin heitä muiluttaa. Se tapahtuu yhteiskunnallisen keskustelun kautta.”

Ja ehkä myös kokoomuksen Helsingin valtuustoryhmän huoneessa?

”Sielläkin on aika paljon väkeä yleensä paikalla.”

Voi olla, että Orpo ja Vapaavuori joutuvat juomaan vielä muutamat oluet kameroiden edessä ennen kuin kokoomuslaisten hämmennys väistyy.

]]>
9 http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256585-kokoomusvaki-hammentynytta-vapaavuorella-ja-orpolla-sote-naytelma-turussa#comments Kokoomus Sote-uudistus Sat, 09 Jun 2018 06:06:03 +0000 Ossi Kurki-Suonio http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256585-kokoomusvaki-hammentynytta-vapaavuorella-ja-orpolla-sote-naytelma-turussa
Turussako "sote-ottelu"? http://olli-pekkasalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256522-turussako-sote-ottelu <p>Alkavana viikonloppuna pidetään - kuten tiedämme - sekä Keskustan, että Kokoomuksen puoluekokoukset.&nbsp;</p> <p>Keskustan kokouksesta ei ole lupeissa isommasti tuleville päiville lehdistön palstatilaa toisin kuin Kokoomuksen vastaavasta Turussa. Mielenkiintoista onkin seurata miten mediat reagoivat Orpon ja Vapaavuoren väliseeen &quot;otatukseen&quot;.&nbsp; Jo tässä vaiheessa voin todeta, että medioita viedään kuin pässiä narussa ja entisin pesäpallolukemin 12-0.&nbsp;</p> <p>Lapin Kansa kirjoittaa kissan kokoisin kirjaimin; &quot;KOKOOMUKSEN PUOLUEKOKOUKSEN ALUKSI SOTE-OTTELU&quot; (Lapin Kansa 8.6)&nbsp;</p> <p>Orpon ja Vapaavuoren &quot;Sote-ottelu&quot; on taitavasti valmiiksi käsikirjoitettu.&nbsp;</p> <p>Orpo toteaa, että; &quot;En halua, että on vähäisimmässäkään määrin sellainen olo, että meidän puoluekokouksessa ei haluttaisi keskustella sotesta. Olen valmis keskusteluja käymään&quot; (Lapin Kansa 8.6).&nbsp;</p> <p>Vastaavasti em. lehdessä todetaan, että; &quot;Vapaavuori kertoo pikaviestipalvelu twitterissä huomanneensa puoluekokouksen erillistapahtuman. Hän aikoo mennä paikalle ja ottaa myös puheenvuoron.&quot; (Lapin Kansa 8.6).&nbsp;</p> <p>Tosiasia on se, että Orpo päinvastoin toivoo, että Vapaavuori &quot;ottaa&quot; puheenvuoron. Kokoomuksen valinnanvapaus on siinä määrin vaakalaudalla perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta eikä sote-valiokunta tee asiasta yhtään helpompaa.&nbsp;</p> <p>Orpon ja Vapaavuoren &quot;sote-ottelu&quot; on tarkkaan sovittu kuvio jonka tarkoituksena on harhauttaa medioita uskottamalla, että ko. &quot;ottelu&quot; olisi todellinen. Kokoomuksen pääasiallinen tarkoitus on irtaantua nopeasti sote:sta, koska se ottaisi liian suuren riskin, että sille jää musta pekka käteen ja Keskusta saisi maakuntauudistuksen. Sitä riskiä Kokoomus ei vallitsevassa, vahvassa epävarmuuden tilanteessa ota.&nbsp;</p> <p>Vapaavuoren rooli puoluekokouksessa onkin tehdä näyttävä esiinmarssi ja ikäänkuin hämmentää kokousväkeä yhä enemmän. Tosiasia on, että Vapaavuoren rooli puoluekokouksessa on, että se mahdollistaa vielä muutaman kokoomuslaisen lipeävän sote- ja maakuntauudistusta koskevassa ratkaisevassa äänestyksessä.&nbsp;</p> <p>Kokouksen jälkeen Orpo ja Vapaavuori tulevat päinvastoin paiskaamaan - jonka ovat jo ennen kokousta tehneetkin - medioiden ulottumattomissa lujasti kättä. Käytännössä Vapaavuoresta tuli puolueen pelastaja Keskustan maakuntauudistuksen kaatajana josta Orpo saa vielä tuhannesti Vapaavuorta kiittää. Medioille tätä ei tietysti parane paljastaakaan jotta jonkinlaiset mahdollisuudet pärjätä tulevissa ek-vaaleissa olisivat vielä olemassa.&nbsp;</p> <p>Mitä tulee Kokoomuksen sisäiseen valtavaisteluun,&nbsp; Orpo ja Vapaavuori tulevat &quot;otattamaan&quot; tosissaan. Alkavan viikonlopun saldo onkin, että Kokoomus pitää saada irti sote- ja maakuntauudistuksesta ja sen jälkeen vasta alkaakin veljesten välinen todellinen &quot;otatus&quot;.&nbsp; Ei tarvitse olla kovinkaan fiksu ennustaja, että seuraavan &quot;otatuksen&quot; vie seuraavissa Kokoomuksen puheenjohtajavaaleissa Vapaavuori joka käytännössä torpedoi Keskustan maakuntahallinnon. Mikäli näin ei tapahtuisi, olisivat pasmat Kokoomuksessa lopullisesti sekaisin.&nbsp;</p> <p>Kuriositeettina pitää todeta, että hallituksessa on myös kolmas puolue. Mikäli puolue haluaa profiloitua vakavana politiikan tekijänä jatkossa se havainnoisi jo Kokoomuksen vahvan haparoinnin. Kannattaako siis jäädä katsomaan sivusta, miten Kokoomus hajottaa hallituksen kun sen voisi tehdä itsekin eikä vain seurata sivusta. Nyt olisi tällä kolmannella hallituspuolueella tuhannen taalan paikka ragoida etenkin kun Kokoomus on soten osalta hajoamisen partaalla. Jos sitä jää katsomaan sivusta, saanee katsella sivusta tulevinakin vuosina. Politiikassa joutunee joskus pelaamaan &quot;upporikasta tai rutiköyhää&quot;, mutta onko tällä kolmannella hallituspuolueella nykyisten kannatusmittausten valossa mitään hävittävääkään? Päinvastoin.</p> <p>Sipilä tullaan hurraamaan ja taputtamaan Sotkamossa toistamiseen puolueen puheenjohtajaksi. Se hyvä puoli siinä on myös se, että hänen yksityiskonettaan pian tarvitaan emmekä tule näkemään enää kolmatta U-käännöstä. Kolmas kerta kun sananlaskun mukaankin toden sanoo. Naantalissa istahdetaan tällä kertaa ihan tosissaan ja hartaasti, eikä Sipilän liitingin taskusta lennä papereita enää saunan kiukaan sytykkeeksi.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Alkavana viikonloppuna pidetään - kuten tiedämme - sekä Keskustan, että Kokoomuksen puoluekokoukset. 

Keskustan kokouksesta ei ole lupeissa isommasti tuleville päiville lehdistön palstatilaa toisin kuin Kokoomuksen vastaavasta Turussa. Mielenkiintoista onkin seurata miten mediat reagoivat Orpon ja Vapaavuoren väliseeen "otatukseen".  Jo tässä vaiheessa voin todeta, että medioita viedään kuin pässiä narussa ja entisin pesäpallolukemin 12-0. 

Lapin Kansa kirjoittaa kissan kokoisin kirjaimin; "KOKOOMUKSEN PUOLUEKOKOUKSEN ALUKSI SOTE-OTTELU" (Lapin Kansa 8.6) 

Orpon ja Vapaavuoren "Sote-ottelu" on taitavasti valmiiksi käsikirjoitettu. 

Orpo toteaa, että; "En halua, että on vähäisimmässäkään määrin sellainen olo, että meidän puoluekokouksessa ei haluttaisi keskustella sotesta. Olen valmis keskusteluja käymään" (Lapin Kansa 8.6). 

Vastaavasti em. lehdessä todetaan, että; "Vapaavuori kertoo pikaviestipalvelu twitterissä huomanneensa puoluekokouksen erillistapahtuman. Hän aikoo mennä paikalle ja ottaa myös puheenvuoron." (Lapin Kansa 8.6). 

Tosiasia on se, että Orpo päinvastoin toivoo, että Vapaavuori "ottaa" puheenvuoron. Kokoomuksen valinnanvapaus on siinä määrin vaakalaudalla perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta eikä sote-valiokunta tee asiasta yhtään helpompaa. 

Orpon ja Vapaavuoren "sote-ottelu" on tarkkaan sovittu kuvio jonka tarkoituksena on harhauttaa medioita uskottamalla, että ko. "ottelu" olisi todellinen. Kokoomuksen pääasiallinen tarkoitus on irtaantua nopeasti sote:sta, koska se ottaisi liian suuren riskin, että sille jää musta pekka käteen ja Keskusta saisi maakuntauudistuksen. Sitä riskiä Kokoomus ei vallitsevassa, vahvassa epävarmuuden tilanteessa ota. 

Vapaavuoren rooli puoluekokouksessa onkin tehdä näyttävä esiinmarssi ja ikäänkuin hämmentää kokousväkeä yhä enemmän. Tosiasia on, että Vapaavuoren rooli puoluekokouksessa on, että se mahdollistaa vielä muutaman kokoomuslaisen lipeävän sote- ja maakuntauudistusta koskevassa ratkaisevassa äänestyksessä. 

Kokouksen jälkeen Orpo ja Vapaavuori tulevat päinvastoin paiskaamaan - jonka ovat jo ennen kokousta tehneetkin - medioiden ulottumattomissa lujasti kättä. Käytännössä Vapaavuoresta tuli puolueen pelastaja Keskustan maakuntauudistuksen kaatajana josta Orpo saa vielä tuhannesti Vapaavuorta kiittää. Medioille tätä ei tietysti parane paljastaakaan jotta jonkinlaiset mahdollisuudet pärjätä tulevissa ek-vaaleissa olisivat vielä olemassa. 

Mitä tulee Kokoomuksen sisäiseen valtavaisteluun,  Orpo ja Vapaavuori tulevat "otattamaan" tosissaan. Alkavan viikonlopun saldo onkin, että Kokoomus pitää saada irti sote- ja maakuntauudistuksesta ja sen jälkeen vasta alkaakin veljesten välinen todellinen "otatus".  Ei tarvitse olla kovinkaan fiksu ennustaja, että seuraavan "otatuksen" vie seuraavissa Kokoomuksen puheenjohtajavaaleissa Vapaavuori joka käytännössä torpedoi Keskustan maakuntahallinnon. Mikäli näin ei tapahtuisi, olisivat pasmat Kokoomuksessa lopullisesti sekaisin. 

Kuriositeettina pitää todeta, että hallituksessa on myös kolmas puolue. Mikäli puolue haluaa profiloitua vakavana politiikan tekijänä jatkossa se havainnoisi jo Kokoomuksen vahvan haparoinnin. Kannattaako siis jäädä katsomaan sivusta, miten Kokoomus hajottaa hallituksen kun sen voisi tehdä itsekin eikä vain seurata sivusta. Nyt olisi tällä kolmannella hallituspuolueella tuhannen taalan paikka ragoida etenkin kun Kokoomus on soten osalta hajoamisen partaalla. Jos sitä jää katsomaan sivusta, saanee katsella sivusta tulevinakin vuosina. Politiikassa joutunee joskus pelaamaan "upporikasta tai rutiköyhää", mutta onko tällä kolmannella hallituspuolueella nykyisten kannatusmittausten valossa mitään hävittävääkään? Päinvastoin.

Sipilä tullaan hurraamaan ja taputtamaan Sotkamossa toistamiseen puolueen puheenjohtajaksi. Se hyvä puoli siinä on myös se, että hänen yksityiskonettaan pian tarvitaan emmekä tule näkemään enää kolmatta U-käännöstä. Kolmas kerta kun sananlaskun mukaankin toden sanoo. Naantalissa istahdetaan tällä kertaa ihan tosissaan ja hartaasti, eikä Sipilän liitingin taskusta lennä papereita enää saunan kiukaan sytykkeeksi. 

 

 

 

 

]]>
1 http://olli-pekkasalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256522-turussako-sote-ottelu#comments Kokoomus Maakuntauudistus Sote-uudistus Thu, 07 Jun 2018 22:56:34 +0000 Olli-Pekka Salminen http://olli-pekkasalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256522-turussako-sote-ottelu