JuhaMalmi

Kaikki blogit puheenaiheesta Kunnat

Tulevat maakunnat syövät kunnat pois

Jos maakuntauudistus tulee voimaan, perustettaville maakunnille siirtyy tulevien 10-15 vuoden aikana valtaosa nykyisten kuntien tehtävistä. Tämän kehityksen myötä toteutuvat hiljalleen suurkunnat, ja nykyiset kunnat kuihtuvat pois.

Sotien jälkeen kuntien lukumäärä oli parikymmentä vuotta noin 550, kunnes maaltamuuton seurauksena se kymmenessä vuodessa laski noin 450:een. Tuossa määrässä pysyttiin tämän vuosituhannen alkuun, kunnes taas kymmenessä vuodessa määrä laski 320:een ja on nyt ainakin hetkeksi tasaantunut 311:een.

Kuntakenttä murroksessa - kaikki kunnat kaupungeiksi?

 

Suomessa on 311 kuntaa. Niistä Ahvenanmaalla 16 ja manner-Suomessa 295. Kaupunki-nimitystä itsestään käyttää 107. Muut ovat kuntia.

 

Yli 100  000 asukkaan kuntia (kaupunkeja) on yhdeksän.  Alle 1000 asukkaan kuntia on viisi (31.12.2017).

 

Suurin on Helsinki, noin 650 000 asukasta ja pienin Luhanka, noin 700 asukasta.

 

Kuntakenttä murroksessa - kaikki kunnat kaupungeiksi?

 

Suomessa on 311 kuntaa. Niistä Ahvenanmaalla 16 ja manner-Suomessa 295. Kaupunki-nimitystä itsestään käyttää 107. Muut ovat kuntia.

 

Yli 100  000 asukkaan kuntia (kaupunkeja) on yhdeksän.  Alle 1000 asukkaan kuntia on viisi (31.12.2017).

 

Suurin on Helsinki, noin 650 000 asukasta ja pienin Luhanka, noin 700 asukasta.

 

Ketjutettua kurjuutta linnoissa kreivien - Kannattaisi tutkia

Attendo ja Esperi Care ovat kaikkien huulilla. Sanotan että yksityinen tuottaa hyvää koska se on kilpailutettua ja edullista. Tehokasta. Edullinen osaa tietysti käyttää alihankkijoita ja ketjutusta, kuten olemme rakennusalalla nähneet.

On kerrottu että Pihlajalinna on ollut Supercellin jälkeen Suomen huimin kasvuyritys. Harva tosin tietää mikä ja kuka on Pihlajalina, tai Kuusiolinna, koska niistä ei juuri puhuta. Puhutaan vain Esperi Caresta ja Attendosta.

Harhautusta, huijausta, hämäystä, petosta! Kukaan ei valvo vanhustenhoitoa?

 

Yhä järkyttävämpiä uutisia tulee vanhustenhoidosta. Ja myös vammaispuolelta.  Mitä vielä paljastuukaan!

 

Miten ihmeessä näin voi olla sivistys-Suomessa? 

 

Kuntien valtionosuuksia leikattiin erityisesti Kataisen-Urpilaisen-Arhinmäen-Niinistön jne hallituksen toimesta. Kunnat velkaantuivat vuoden 2010 lopun 11 mrd eurosta vuoteen 2015 lähes 18 mrd euroon. Kunnat kävivät yt-neuvotteluja ja irtisanoivat henkilöstöä. Kriisikuntia oli paljon.

 

Vanhuspalvelujen ulkoistus ongelmien syynä

 

Mitä tapahtui vuosina 2000-2001, kun Suomen sote-markkinoilla yht´äkkiä syntyi ja rävähti roimaan kasvuun nykyiset suuret alan yritykset?  Mehiläinen, Attendo, Terveystalo, jne.  Tekikö Paavo Lipposen hallitus jonkin suuren avauksen, josta seurasi ulkoistusten aalto?  Tähän kysymykseen en ole löytänyt vastausta. Ehkäpä joku sosialidemokraatti, vasemmistoliittolainen tai vihreä voisi kertoa syyn? Nämä olivat tuolloin hallituksessa Kokoomuksen ja Rkp:n kanssa.

 

Rajakuntien ja valtion yhteistyölle luotava oma vakiintunut toimintamalli

 

Oma työni Kuhmon kaupunginjohtajana on avannut uudella tavalla itselleni paikallisen rajayhteistyön merkityksen.  Elämä rajan pinnassa on erilaista. Rajayhteistyö konkretisoituu joka kuukausi tapaamisten, yhteydenottojen ja keskustelujen muodossa. 

 

Suomi tarvitsee kuntien pakkoliitoksia

Kunnat ovat liian pieniä selviämään niille asetetuista tehtävistä ja velvoitteista

Yleinen taloudellinen tilanne myönteinen - Kuhmon talousarvio tiukka

Yleinen kansantalouden tilanne on ollut jo pidemmän aikaa hyvä. Työttömien määrä on vähentynyt ja työllisten määrä kasvanut. Näin myös Kuhmossa. Tämän vuoden osalta on kuitenkin ikäviä uutisia. Verotulot eivät kerry talousarvion ja veroennusteen mukaan vaikka yleinen talouden kehitys on myönteistä. Poikkeuksellisen huono verotulojen kertymä johtuu veronpalatuksista, verotuksen rytmityksestä ja maksuunpantavan kunnallisveron heikommasta kertymästä.

Tämän vuoden ennuste

Käsi ylös! Kuka haluaa lisää hyvinvointia ja verotuloja omaan kuntaan?

 

Kuntien rooli on merkittävä oman kunnan alueen elinvoimaisuuden lisääjänä.  Lapin kunnissa julkisten ostojen yhteishinta on 741Me. Kyse on merkittävästä rahasta aluetalouden näkökulmasta. Lapin kuntien ostot ovat kuitenkin harvojen tiedossa. HANDATA-selvityksessä syys-lokakuulta 2019 yhdenkään Lapin kunnan osalta ei oltu julkaistu ostolaskujen tietoja. Ostoista vain osa kilpailutetaan ja tämän tulee muuttua!

 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä