JuhaMalmi

Kaikki blogit puheenaiheesta Maakunnat

Tulevat maakunnat syövät kunnat pois

Jos maakuntauudistus tulee voimaan, perustettaville maakunnille siirtyy tulevien 10-15 vuoden aikana valtaosa nykyisten kuntien tehtävistä. Tämän kehityksen myötä toteutuvat hiljalleen suurkunnat, ja nykyiset kunnat kuihtuvat pois.

Sotien jälkeen kuntien lukumäärä oli parikymmentä vuotta noin 550, kunnes maaltamuuton seurauksena se kymmenessä vuodessa laski noin 450:een. Tuossa määrässä pysyttiin tämän vuosituhannen alkuun, kunnes taas kymmenessä vuodessa määrä laski 320:een ja on nyt ainakin hetkeksi tasaantunut 311:een.

Kuntakenttä murroksessa - kaikki kunnat kaupungeiksi?

 

Suomessa on 311 kuntaa. Niistä Ahvenanmaalla 16 ja manner-Suomessa 295. Kaupunki-nimitystä itsestään käyttää 107. Muut ovat kuntia.

 

Yli 100  000 asukkaan kuntia (kaupunkeja) on yhdeksän.  Alle 1000 asukkaan kuntia on viisi (31.12.2017).

 

Suurin on Helsinki, noin 650 000 asukasta ja pienin Luhanka, noin 700 asukasta.

 

Kuntakenttä murroksessa - kaikki kunnat kaupungeiksi?

 

Suomessa on 311 kuntaa. Niistä Ahvenanmaalla 16 ja manner-Suomessa 295. Kaupunki-nimitystä itsestään käyttää 107. Muut ovat kuntia.

 

Yli 100  000 asukkaan kuntia (kaupunkeja) on yhdeksän.  Alle 1000 asukkaan kuntia on viisi (31.12.2017).

 

Suurin on Helsinki, noin 650 000 asukasta ja pienin Luhanka, noin 700 asukasta.

 

Irtisanotaanko 700 sairaanhoitajaa vai lopetetaanko pelastustoimi?

Hallitus on ilmoittanut tavoittelevansa sote- ja maakunta-uudistuksellaan kolmen miljardin euron säästöjä. Sama lukema on isketty valtiovarainministeriön virkamiesten puheenvuoroon, jolla he pohjustavat poliittista keskustelua. Silti sote-uudistuksen uskotaan kasvattavan julkisen talouden menoja noin miljardilla eurolla vuodessa muun muassa Kuntaliiton arvion mukaan. Siitä huolimatta menoleikkaukset ovat erittäin todennäköisiä hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa. Miksi?

Vahva itsehallinto, yhdenvertaiset palvelut

Olen kiertänyt Lappia ahkerasti pitämässä vaalitilaisuuksia ja joka paikkakunnalla nousee aina esille kaksi asiaa: huoli vanhustenhoidon tilasta sekä Lapin palveluverkoston säilymisestä. Huoli on perusteltu. Esperi Caren ja muiden hoivayhtiöiden toiminnasta paljastuneet törkeät laiminlyönnit, monien kuntien heikko rahoitusasema ja valtion vetäytyminen syrjäseuduilta ovat tosiasioita.

Kuntayhtymän demokratisoinnista ratkaisu

Hallituksen sote-maku rakenneuudistuksen pitkittyessä tapahtuu maakunnissa valtavaa kehitystä ihan omin päin. Kunnat ovat löytäneet toisensa ja perustaneet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi kuntayhtymiä. Kehityksestä kuuluu pääosin hyviä uutisia. Esimerkkeinä Etelä-Karjalan Eksote, ja Pohjois-Karjalan Siun sote.

Sote-sosialisti esittäytyy

Tapaus Esperi Care ja sitä seuranneet uutiset mm Attendon toiminnasta ovat paljastaneet heikkouksia yksityistämisessä. Nykyinen hallitus sanoo sote-uudistuksen vastaavan juuri näihin ongelmiin, mutta itse olen epäileväinen.

Sosialismia vai markkinatalous?

Soten maksajat paljastuvat - eihän tässä näin pitänyt käydä!

 

Tiistaina 7.1.2019 edukunnassa on lähetekeskustelussa kauan odotettu ja tärkeä sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksulakiesitys.  Vihdoinkin ja viime hetkellä. Hallitus on esitystään hautonut kolme vuotta. Ensimmäiset maakunta-soteuudistukseen kuuluneet esitykset annettiin eduskunnalle jo maaliskuussa 2017.

Herää epäilys, että hallitus on tarkoituksella lykännyt sote-palvelujen käyttäjille erittäin tärkeän asiakasmaksulakiesityksen antamista. Ovathan nämä maksut yksi keskeinen osa sote-järjestelmää.

Ilmasto kiittää suorista lennoista maakuntakentille

Kukaan ei voi kiistää faktaa, että lentomatkustaminen saastuttaa. Lapin ja Suomen matkailun kehittäminen on kuitenkin lentoliikenteen kehittymisen varassa, joten tarvitsemme lisää liikennettä. Mikä siis neuvoksi? Ei ainakaan vihreiden esittämä lentovero, jolla Suomi tuhoaisi oman kilpailukykynsä ja jonka myötä ainoastaan eliitti voisi lentää. Uusien verojen sijaan pitäisi tarjota porkkanaa, jolla kannustettaisiin vähäpäästöisempään liikenteeseen ja suosimaan uusia konetyyppejä.

Maakunnilla ja kaupungeilla on yhteinen etu

Tulee hiukan jälkijättöisesti minun kommentit, kun en ole aivan reaaliajassa Eduskunnan istuntojen seuraamisen suhteen pysynyt. Eduskunnassa on useampaan otteeseen keskusteltu valtion virastojen ja laitosten sijoittamisesta. Kysymyksessä on ollut muun muassa Pelastuslaitoksen yhteydessä Kuopiossa sijaitseva kriisinhallintakeskus. Keskustan Kurvinen piti hyvän puheenvuoron sen puolesta, että olisi hyvä sijoittaa laitoksia myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä