JuhaMalmi

Juha Malmi: ”Suomen 3 askelta Natoon”

  • Juha Malmi: ”Suomen 3 askelta Natoon”

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut. Baltian maat kuuluvat Natoon, Ruotsin kansan enemmistö haluaa Natoon ja muut Pohjoismaat kuuluvat jo Natoon. Haluaako Suomi jäädä yksin? Ei. Haluaako Suomi Natoon? Ei. ”Tämä on se ristiriita, joka pitää ratkaista”, toteaa Juha Malmi, joka on asettunut ehdolle puolueen presidenttivaaliehdokkaaksi 2018.

Malmi toteaa, että ”ainoastaan sellainen ratkaisu, joka huomioi molemmat suurvallat ja niiden edut, voi saada kansan enemmistön kannatuksen. Siksi Suomen tulisi lähteä aktiivisesti ajamaan Suomen, Yhdysvaltojen ja Venäjän välille sopimusta, jossa Suomen liittoutumattomuus vahvistettaisiin yhteisellä sopimuksella, joka sinetöitäisiin YK:n turvallisuusneuvoston toimesta”.

Kuka voittaisi? Kaikki. Suomen asema liittoutumattomana maana tunnustettaisiin kansainvälisesti. Venäjän ei tarvitsisi olla huolissaan Naton laajenemisesta maidemme väliselle 1400 kilometrin rajavyöhykkeelle. Suomi varmistaisi, että tänne ei tulla, ja Nato saisi samalla oman suojatun vyöhykkeensä.

Mutta mitä jos Ruotsi liittyy Natoon?

”Ruotsi tekee omat päätöksensä. Jos se päättää liittyä Natoon, niin Venäjä kyllä ymmärtää, että siinä tapauksessa Suomen on myös liityttävä Natoon. Tässä mielessä pallo on nyt Ruotsilla, mutta Suomen ei pidä odottaa Ruotsin päätöstä, vaan Suomen on ymmärrettävä oma ratkaiseva geopoliittinen asemansa ja toimittava sen mukaisesti.

Malmi osallistuu Perussuomalaisten puolueneuvoston kokoukseen ensi lauantaina Lahdessa ja toivoo tästä asiasta keskustelua, vaikka asia ei esityslistalla olekaan. ”Kyllähän näin isosta asiasta on käytävä jo nyt keskustelua, vaikka sitten käytävillä. Toivoisin, että asiasta käytäsiin ymmärrettävää keskustelua myös muissa puolueissa." Ymmärrettävällä Malmi viittaa Keskustan ehdokkaan Matti Vanhasen alati muuttuviin lausuntoihin asiassa.

Yksi todella iso mahdollisuus on Suomen ja Ruotsin välinen puolustusliitto, jolla neutralisoitaisiin Naton ja Venäjän välinen vastakkainasettelu Itämerellä ja voitaisiin mahdollisesti vaikuttaa myös Ukrainan ja Venäjän sekä EU:n välisen kriisin ratkaisemiseen. Suomen ja Ruotsin välillä on erinomaisen hyvää yhteistyötä hankinnoissa ja harjoituksissa, joten askel ei olisi kovin pitkä.

Tämäkin ratkaisu voisi olla suurvaltojen hyväksyttävissä. Jos ei, niin sitten meillä olisi todella iso ongelma.

Suomen kolmas vaihtoehto on Nato-jäsenyys. ”Jos edellä mainitut ratkaisumallit eivät menesty, niin silloin pitää hakea Nato-jäsenyyttä”. Natoon liittymisen ehdoton edellytys on kansanäänestys. Suomen yleinen asevelvollisuus ja puolustuskyky on ylläpidettävä myös tässä niin kuin kaikissa muissakin vaihtoehdoissa."

Itse asiassa neljättä vaihtoehtoa meillä ei ole, koska Suomella ei ole varaa jäädä turvallisuuspoliittiseen tyhjiöön, lopettaa Malmi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Marraskuussa 1939 Neuvostoliitto pyyhki takapuoltaan Suomen ja sen välillä allekirjoitetulla hyökkäämättömyyssopimuksella eikä piitannut pätkääkään siitä, että se erotettiin Kansainliitosta (YK:n edeltäjästä). Kävisikö nyt toisin?

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Suomessa äärioikeisto lietsoi koko 30 luvun vihaa ja kalisteli aseita Neuvostoliiton suuntaan. Suomi veljeili sakemannien kanssa samaan tyyliin kuin nyt jenkkien....

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Kansan tahdosta - kansan, jonka on vallannut viha ja suuttumus Cajanderin-Erkon-Tannerin kurjan hallituksen rikollisen politiikan johdosta, - on tänään Itä-Suomessa muodostettu maamme uusi hallitus, ..."

http://www.histdoc.net/historia/kuusinen.html

Käyttäjän JaakkoWilenius kuva
Jaakko Wilenius

Tuo on aikamoinen klisee, että virallinen Suomi olisi 30-luvulla veljeillyt Saksan kansallissosialistisen hallinnon kanssa. Meillä oli silloin vallalla pohjoismaiden suuntaus.

Oli meillä tietenkin erilaisia hurmahenkisiä järjestöjä, yhdistyksiä ja soluja sekä oikealla että vasemmalla laidalla - molemmat pyrkivät omista lähtökohdistaan kaatamaan laillisen hallinnon mutta siinä onnistumatta.

Toimituksen poiminnat